Weebee

kp27 -> kp 1. Minut saa poistaa. Se kesäinen ihme oli todellakin vain ihme näiden vuosien sekaan... uutta ihmettä ei lie tule tapahtumaan..  Punaista tuhrua tuli, joten se oli tässä. 

Tekis mieli jo luovuttaa, olen 32 ja mahdollisuudet vähenee koko ajan.. ehkei mua vaan ole luotu äidiksikään. 

Pitäkää muut pikkuisistanne kiinni kuin pystytte ja hyvää matkaa muillekin.. 

26/27-30 mennään... mulla on sellainen olo, jotta menkat tulloo... päätä särkee, selkää jomottaa.. blaah. Mitään näkyviä merkkejä ei ole vielä, mutta eiköhän ne huomenna kurvaa.. keskiviikkona viimeistään...

Itku tuli aamulla, kun luin uusimmasta vauvalehdestä jutun 7- vuoden lapsettomuudesta... niin kirpaisi omaan napaan :( Jonsteri ja kaunisikävä saattavatkin muistaa mun taustat, mutta lyhyt oppimäärä tässä:

Km 1/2000, siitä vuosi e-pillereitä ja yritystä 1/01 -> Mitään ehkäisyä ei ole ollut ja meni 13 vuotta 8 kk tulla raskaaksi, joka päätyi keskeytyneesee keskenmenoon 8/13. Että vuodet on menneet, kadonneet ja syli tyhjä edelleen... 

Avokki selvästi haaveilee, että olisin raskaana nyt... kun ehdottelee mun mielialaaaltoihin, mielitekoihin, palellukseen, tissi kipuun, nippailuihin jne. koko ajan masuasukkia.. Mä varmaan tirvasen sitä, jos vielä kerran sanoo niin :D Toivoa ei saisi nostaa ylemmäs, kun se jo on... 

Tyhmyys tunnustus: tein eilen aamuna testin... 25 herkkyys, kp 25 ja dpo ~9-11..minnen tiiä, mutta uskon kp 14-17 olleen ovisaikaa.. :P Niin ja siis putipuhdas negahan se oli.. en tiiä miksi tein sen ees.. varmaan, koska tuolla on tollaisia mun inhoamia liuskatestejä jotka tuli kaupanpäällisinä kun tilasin testejä ja foolihappoa .. No, nyt nekin on loppu.. :P

Mutta tälläinen On teksti tällä erää.. :)

Onnea JONSTERI!!! Muistan sinutkin maaliskuisista....  :( Käviskö niin iloisesti, että kun sinä ja kaunisikävä olette jo plussaneet, niin mäkin pääsisin samaan kerhoon... :D I wish.. tässä vielä piinaillaan kp 24/27-30.. Ihmeellisiä alavatsa nippailuja ja kipristelyjä - oikealla muniksessa tulee vihlonta kipuja paljon - toki siellä se keltarauhanen kasvaa ihan sama ollaako tässä vai eikö olla.. Itku tulee herkästi - tosin sekään ei ole mikään uutuus tuote mun elämämässä.. Taustalla painaa se tehty nega: tottakai se oli kp 22 nega.. huohh..kun herkkyyskin oli 25 :P Mutta mutta... Teki mieli aamulla testailla, mutta.. mulla on sellainen OLO että olis tärppi tullut, mutten uskalla luottaa sellaisiin tuntemuksiin.. :(

Huimasti onnea myös muille juuri plussanneille :) Tarrasukkia ja sitärataa kaikille. <3

Heippistä kukkuu... vanhoja tuttujakin huudeilla.. Kaunisikävä: MIELETTMÄSTI ONNEA SINULLE ja toivotaan, että vaavi pysyy kyydissä nyt. Ja muillekin plussajunaan astuneille lämpöiset onnittellut. Muille isosti peukkuja tuleviin testailuihin ja uusiin kiertoihin :)

Mä täällä loikkasin tähän ketjuun, jos tässä kierrossa natsahtaisi, olisi la 31.7. Mutta... 

Olin tuollla maaliskuisissa jo, mutta 8/13 ultrassa ei löytynyt vitaalia sikiötä. Tuulimuna/keskeytynyt keskenmeno -> lääkkeellinen tyhjennys. Kierto palautui omaansa heti siitä, nyt menossa 3 kierto keskeytyksen jälkeen. Kp23/27-30. Kroppa höpisee omiaan, on sitä tätä ja tota, mutta pms on hyvä kaveri huijauksessa, joten odottelen tuleeko noihin testeihin kakkosviivaa.. yhden testin testasin eilen surkuhupaisaa tyhmyyttäni.. uhdas nega, yllätys. Ovis oli joskus (3)4-6(7). marraskuuta.. en ihan tarkkaan osaa sanoa.. Samaa mitä oli kesäisessä raskaudessani on hirmu kipeät tissit. Ja niiden turpea olo. Mutta pms, pms.. Kuka tietää?

Mulla on ollut ehkäisytöntä aikaa 13 vuotta ja 8 kk ennen viime plussaa. Nolla todettua raskautta niinä vuosina, sitä ennen 1/00 km 11+6. :(  Noihin välivuosiin mahtuu lapsettomuustutkimuksia ja kevyitä hoitoja, sekä 3 eri kumppania. 

Lapsettomuustaustalla, selittämätön lapsettomuus diagnoosina.. , tuntui taivaan lahjalta nykyisen mieheni kanssa olla raskaana, täysin puskista!, vain 3 ns. yritys kierron jälkeen. Nyt on siis perjaatteessa yk 5 menossa ja yk4 ajan olin suurimmaksi osaksi ulkomailla, joten siinä kierrossa ei edes yritetty..

Menipäs sekavaksi. Joka tapauksessa näillä kiertopäivillä mennään, testaan kp 28, jollei hanat aukea sitä ennen... Huoh. 

Minulla ei ole vielä yhtään elävää lasta, ja koen jo noita samoja juttuja... tällä hetkellä "olen raskaana", joskin tässäkin mennyt pieleen jo paljon... tällä hetkellä odotamme tietoa siitä, odotammeko lasta vai onko tämä tuulimuna.. vuosia sitten keskenmeno.. inhoan näitä päiviä, viikkoja.. jo raskaustestien tekeminen oli stressaavaa.. stressasin viivojen vahvuuksista jne. Ja nyt, jos täällä kohdussa on oikeastikin kehityskelpoinen yksilö, niin meneekö kaikki edelleen pieleen... koen, että kaikki on ns.hyvin vasta kun lapsi on saatu maailmaan elossa ja todettu terveeksi. Ja on itse hengissä. 

Olen hirveän stressiherkkä ja muutenkin, erinäisistä syistä, otan asiat hirveän raskaasti.. ja tälläinen pelko, odotus, toivo, epäusko ja usko on kyllä rankkatie kulkea.. Ei uskalla olla onnellinen, kun pelottaa liikaa ne asiat, mitkä voi mennä huonosti..

Mutta.. kai se on omasta asenteesta kiinni... pitäisi vain uskaltaa ja luottaa ja osata ottaa vastaan se kaikki, mitä annetaan ja siihen saakka vain kulkea eteenpäin peloista huolimatta.

Tsemppiä teille sinne :)