wattuwarwas

Kyllästyin pyörimään sängyssä kun ei uni enää tule ja nousin sitte, menee tää näinki.

Koin eilen raksalla aikamoisen kauhunhetken, istuskelin ensin kaikessa rauhassa ja sit meinasin et nyt hommiin ja aloin nousta niin jumaliste ja kaikki maailman kirosanat tähän mitä löytyy....että sattu sitte lujaa! Niinku olis puukkoja ja salamoita satanu alapäähän ja alamahaan, hetken sitä kesti ja sit loppu, kyllä ihan poru tuli ku sattu niin lujaa :( Jonku aikaa jomotteli mut myöhemmin illasta ei enää mitään eikä nytkään.

Maanantaina neuvola niin täytyy ottaa puheeks toi.



Aikamoista touhua kyllä mamiof ollu siellä, miten ihmeessä voi kätilö tolleen sekoilla?!? On kyllä sellanen ala et vaikka ihmisiä ovatkin, ei pahemmin mokailla kyllä saisi.

Ehkä noi asiat on hyvä käydä tosiaan juttelemassa läpi, vaikkei susta ihan siltä nyt tuntuiskaan, ompa varmasti nyt tulevaan synnytykseen siellä päässä huolehdittu asiansa osaava ja ittensä koossa pitävä kätilö :)

Mulle on pikkupoikien synnytyksiin sattunut sellaset iäkkäämmät kunnon hapannaamat jotka ei oo turhia puhelleet eikä pahemmin hymyjä irronnut, saati nyt sitten myötätuntoo ja empatiaa, mutta en antanu niiden häiritä vaikka ärsyttikin aattelin vaa et eiköhä noi hommansa osaa ja molemmilla lopussa sattuki vuoronvaihto sopivasti.

Eikös muuten oikein timmissä kunnossa olevilla saata just noin helpommin käydä ettei meinaa aueta ja edetä et hidastuu, ihan ku joskus olisin kuullu??



Hienoa ananas että kaikki hyvin :)

Ja pirrelle, uskon kyllä että varmasti olette "hankalia" ostajia :) Ja hyvähän se on tuon asian suhteen ollakin, meiän talon ostajat ei meinannut tulla kuntokartotukseen ollenkaan ensin, ei käyny meille ja toinen sit tulikin. Jonkun aikaa taloa myytiin ja kyllä siinä hommassa kaikenlaista tallaajaa tuli esiin, ei voinu kun ihmetellä enkä ny tarkota sitä "hankaluutta" mikä liittyis näihin kuntojuttuihin.

Suurin ihmetyksen aihe oli sellanen et eikö ihmiset käy ensin pankissa kyselees paljonko rahaa irtois ja sit kattelis sen oman hintaluokan taloja, mut todettua tuli eivät käy monikaan ei.



Mitähän mä nyt tekisin?? Kaukosäädin rikki ei voi kattoo tallennuksiakaan,hö taidanpa lukee siis kirjaa.



wattu

Mmami@ saas nähä, noi pikkupojat esitteli sukukalleutensa hyvinkin auliisti, tyttö ei eikä esikoispoika, tyttö kyl paljastu ihan paria päivää ennen synnytystä tytöksi.



Pirrelle onnittelut tytöstä ja tytön terveeksi toteamisesta!! Jestas mikä homemäärä ollut siellä talossa, toivottavasti hommat sujuu nopsaan jatkossa, aiotteko vielä harkita talon ostoa kuitenkin kuhan tuosta ensi eroon pääsette?



Ananasmehulle tsempit ultraan, toivotaan että kaikki olis kuitenkin hyvin!



Mamiofille kiitokset päivityksestä :) Teillä siis meni mönkään synnytyksessä henkilökunnan suunnalta? Jotain joskus mainitsitkin et pieleen meni, saako udella et miten oikein??

Nyt syömään!



wattu

Me käytiin tänään rakenneultrassa, kaikki hyvin ja oikeassa mä sen lasketun ajan suhteen olen, nyt se mukamas 21+1 vastaa kokoa 22+2 mutta, koska yksi, en muista ees enää mikä mitta meni lähemmäs 14pv laskettuaaikaa, niin sitä ei vaihdettu sanoi kyllä et kyl se aikasempi aika on se oikee, mutta se on nyt se 14.3 kuitenki ja samapa tuo. Mamiof, toi la ei vaihtunut tonne listaan sielä näkyy se vanha vielä, näky vaikka sen vaihdoit mut en muistanu koskaan siitä sanoa :)

Sukupuolta vauva ei suostunut meille esittelemään ja edelleenkään ei oloja ole itellä kumpaankaan suuntaan, säilyy siis yllärinä.



Mä olen huhkinut raksalla, väkisin pidin yhen taukopäivän eilen ettei tuu kiirelähtöjä sairaalaan kuten kolmosen odotuksessa kun innokkaana remppareettailin :)

Muutenkin oon ollut todella pirtee, herään ja nousen aikasin, paitsi nyt tää tän päiväinen reissu tuola sairaalalla väsytti, hassua ku ei raksalla oo väsyny.



Harmi et teillä muutamalla on mieli ollut maassa :( toivottavasti kohenee pian.

Hienoa mamiof että teillä pikkuisen hoito järjestyi synnärireissun ajaksi!



Tervetuloa enkeli&murunen ja samalla osanottoni rankasta kokemuksesta!



Myös nanille isot tsempit miehen toipumiseen, varmasti pelästytti!



Mikähän on Katjalahin tilanne?



wattu

En kyllä osaa edes kuvitella sun murhettas ja huoltas, todella kurjaa :( Se on jo kyllä paha kun vauvan synnyttyä kaikki ei olekaan ok eikä saa vauvaa viereen ja huoli on kova, mutta että kun raskausaikana jo pitää pelätä ja murehtia :(

Toivottavasti vauva kuitenkin pysyisi vielä masussa ja kaikki menisis hyvin!

Iso halaus ja kovasti jaksamista!!!

Mä laitoin tänään kyl paremmaksi ku mitä kumpikaan mun mummoistani! Nousin sängystä VIIDELTÄ! Ei vain tullut uni kun mies lähti töihin ja kyllästyin pyörimään sängyssä, siispä nousin, sytytin kynttilät ja aloin kattoon tallennuksiani.



Nelosen synnytyksestä, niin se oli sellasta tuskaa etten ikinä, ikinä ole sellasta avautumisvaihetta kokenut. Ekan ja tokan jälkeen aatteli et huh sattupa se mut selvittiinpäs ja näissä ei puudute enää ollu tehoissa kun ponnistin ja se oli kamalin vaihe, kolmannesta aatteli et no eka ja toka ei ollut mitään siihen verrattuna mut spinaali täydessä tehossa niin ponnistin tosta vaan ei kipua ja nelosesta oli kyl pääki niin sekasin et hohhoijaa, aina aatellu et miks jotku huutaa ja kiroaa ja rääkyy noh en ihmettele enää kun tarpeeks sattuu ja tuntuu ettei tästä selviä niin ymmärrän jos tulee huudettua ja kirottua. Sain kuitenki sen spinaalinki, supistuksia tuli yhtenään siinä vaiheessa, mut onneks sen lopulta sain, en tiä mitä kätilö aatteli ku ei voinu sitä tilata heti kun pyysin, olin jo tosi kipeä saliin mennessä, spinaali laitettiin ja eiku ponnistaan, poika jäi vähän jumiin ja joku kiiretilannekin siinä oli en näitä ees tajunnu, pää niin sekasin. Sain kuitenkin syliin ja imetettyäkin, mut sit lähettiin viemään happikaappiin ja sielä oli 3vrk hyvä vointinen toki oli onneks, mut seurattiin tulehdusarvoja kun hiukan nousi, ei tarvittu antibiootteja ja päästiin kotiin.



Kotona huomattiin outo hengitystyyli ja saatiin kiire passitus lastenpolille vai mikä se onkaa, kaikki kuitenki ok syynä kehittymätön kurkunpää ja siks hengitysääni kummallinen, noh siihen tottu ajan myötä ja 1v ääntä ei enää kuulunu.



Kolmonen, poika myös tuli niin vauhdilla ettei ponnistella juuri tarvinnut ja oli huonokuntoinen, kätilö antoi kuitenkin syliin sano vaan et kakoo lapsivettä kyllä se siitä, no ei jaksanut vauva imeä ja veivät toiseen huoneeseen lääkärintarkistukseen ja minä ootan ja ootan et koska tuovat takasin, sit tuliki mies kertoon et juoksuttivat vauvan teholle happi/lämpökaappiin, aika paljon tarvi sen seuraavan yön lisähappea, olisko ollu iltaa kun ei tarvinnu enää juuri mitään. Tästäkin sanottiin et vauva viettää yön siellä ja aamulla tuodaan sulle, näin käy aika usein. No ei tuotukaan kun oli infektio keuhkoissa paljastunut yönaikana ja vietti siellä viikon, ei alkuun jaksanut edes tutista imeä, letkulla meni maito ja piuhaa riitti. Koko ajan kuitenkin mietin et jos jotakin vielä tulee ja taas sanotaan et noh usein käy näini ym. oli se kamalaa. Toipui kuitenkin hyvin ja molemmilla pojilla on keuhkot oikein loistavassa kunnossa nykyään :DD



Sekavaa sepustusta, mut ehkä ne on nää molemmat jutut jotka saa mut kammoamaan synnytystä ja hiljaa mielessäni toivon tyttöä, koska sanottiin et meiän pojilla voi olla taipumus tälläseen et ns rakenteellinen juttu keuhkoissa, no esikoisella ei ollut, eikä tytölläkään siis.

Että jos näitä sattumuksia ei ikkupojilla olis ollut niin en tiä aattelisinko synnytyksestäkään niin miten nyt sanois traumaattisesti vaikka, toki toi nelosen avautumisvaihe oli hirveen tuskallista, nopeaa ohi kuitenki onneksi.

Vannoin et nää oli tässä, eikä tippaakaan ollut ekaan vuoteen vauvakuumetta, mut sit se taas alko nostaan päätään ja kun ei meillä muitakaan keinoja vauvaa ole saada niin... :) Hullu kai olen mut eivoi mitään, oli mieskin tosi surullinen kun tää ekan kerran sattu ja poika oli niin selkeesti huonokuntoinen, viimeksi tuntu ottavan hyvinkin rennosti kun sen kyllä näkikin et vauva voi ihan hyvin, kun alkuun pääsi, mä ny toki murehdin sillonki mut otin kaikki unilääkkeet mitä annettiin ja pysyin sairaalassa sen 3vrk mitä vauvakin vaikka eri osastoilla oltiinki.

Kolmosesta lähin kotiin seuraavana päivänä kun en kestänyt siellä oloa, hyppäsin kotoa vauvaa hoitamassa.



Kyllä hävetti jälkeenpäin omat ajatukset kun yöllä kun mut vietiin osastolle, oli huonekaverina nainen jonka vauva myös teholla mut sai sen aamulla viereensä ja mä en vaikka niin sanottiin ja olin niiiin kateellinen ja katkera ja kaikkee en kestäny kattoo ees ku imetteli kun mun vauva ei jaksanut edes tutista imeä. Ja tää neinen sai vauvansa vihdoinkin 10v yrityksen jälkeen, yhet menetetyt kaksosetkin hänellä oli ja siis tälläiselle ihmiselle olin niin kateellinen etten kestäny katella enkä jutella, huoh..

Että tällänen sepustus, toivottavasti sai jotain tolkkua en jaksa tarkistaa, niinku en koskaan tarkistele, et virheitäki varmaan on :)



wattu