wannabe mami

Ps. Latasin nyt ekan raskausappin. Preglife taisi olla sen nimi! Hauska sieltä seurailla viikko viikolta missä mennään :) Mitä appeja muilla on? Appi kuitenkin laski raskauden hieman pidemmälle ja LA:n aiemmaksi kuin itse nettilaskureilla sain 26:n päivän kierrolla. Neuvolasta puhelimessa laski 28:n päivän kierron mukaan. 

Hellurei ja hellät tunteet! Terkkuja pahoinvoinnin valtakunnasta :D Tää olo on ollut jotain ihan jäätävää! Laatta ei VIELÄ ole lentänyt, mutta pöntöllä oon käynyt kyllä useamminkin yökkimässä. Ei oo väliä kuinka lyhyt tai pitkä ruokailuväli on, mitä syö tai ei syö, mutta paha olo on ja pysyy! Välillä on hetkiä kun on parempi olo, huom EI hyvä olo, mutta parempi olo. Silloin yritän änkeä kaiken mahdollisen mitä suuhuni saan. Siltikin usein paha olo iskee jo hetken päästä. Tuntuu kuin olisi jokin vatsatauti. Tiiättekö kun kaikki mikä menee alas, tahtoo tulla ylös tai ainakin yrittää. Kaikki syöty vaan pyörii vatsassa levottomasti ja vatsaan jopa ajoittain koskee jos syö vähän enemmän. Joinain päivinä olen onnistunut huijaamaan itseäni syömään jopa kokonaisen aterian! Ne on hyviä hetkiä. Pääsääntöinen ravinto saldo on kuitenkin kasa hedelmiä eri muodossa, smoothiet, kivennäisvesi, jogurtit. Ateriat on ihan mini kokosia ja mä oon laihtunutkin kun ruoka ei vaan meinaa mennä alas. Jopa nieleminen on epämiellyttävää. Mulla ei oo lainkaan ruokahalua :/

Keskustelin neuvolan puhelinpalvelun kanssa, että itsellä on huoli saanko kaiken tarvittavan muksua varten ja tapasin siksi neuvolan neuvosta ravitsemusterapeutin. Se oli kuitenkin ennen tätä pahempaa pahoinvoinnin alkua, joten ne sanoi, että ois hyvä jos tulen uudestaan. Mulla siis niin paljon ruokarajoitteita, kuten maitoallergia, vilja-allergia (vehnä, orha, ruis) niin koin, että on hyvä tsekata, että saan kaiken tarvittavan. Varsinkin nyt kun tämä on tällaista närppimistä. Pahoinvointi ei kata vain aamua, vaan jatkuu pitkin päivää ja iskee illalla taas kovemmin. Kaikki mitä tekee mieli, en voi syödä :D Eli mm ruisleipä. Huoli on kova, saako pikkuinen nyt kaiken mitä tarvitsee vai aiheutanko tällä hänelle jotakin vahinkoa :( Tiedän kuitenkin hyperemeesistä kärsineitä äitejä, ketkä on saanut ihan terveitä muksuja vaikka koko raskaus on ollut yhä oksentamista ja tiputuksessa oloa. Kai sitä sit ne kaikki tärkeimmät ravintoaineet kuitenkin sinne perille asti menee. Ainakin toivon todella niin <3 

Tähän lisäksi väsymys on kova ja olen ihan sellaisessa sumussa jatkuvasti. Suoraan sanottuna aika zombie olo :D Mutta kaikki on sen arvoista! <3 Puolisokin kiusoitteli, että tätähän sinä halusit ja tuli paijaamaan kun nuokuin pää pöntössä.

Ihana kuulla kun osalla on jo niin pitkällä, että liikkeitä jo tuntuu valtavasti :) Varmasti myös huoli teillä läsnä jos liikkeitä ei ole. Voin vain kuvitella. Sitä itsekin miettinyt, että tämä on tästä eteenpäin vain yhtä huolehtimista :D Kaikki huolettaa raskaudesta syntymään ja siitä vielä eteenpäin. Vaikea sanoa mitään mikä rauhottaisi mieltä kun itselläkin huolet nousevat useasti yhdestä jos toisesta asiasta esille. Täytyy vaan osata jotenkin luottaa, että kaikki sujuu hyvin :) Ei tässä kai muu auta!

Ihana kuulla Marsu ja Mannapuuro kun teillä jo niin paljon liikettä ja menoa pikkuisilla! :) Varmasti tulee jännitysmomentteja kun liikkeitä ei tulekaan. Voin kuvitella, että itsellä olisi ihan sama. Täytyy just yrittää miettiä, että kaikki on kunnossa :) Yritän itse ainakin keskittyä siihen. Helppoa se ei ole. Helpottaakohan se syntymän jälkeenkään :D

Mäkin lueskelen koko ajan kaikkea raskaus ja vauva tietoa. Appeja mulla ei ole. Pitäis keksiä jotain muitakin harrastuksia ja keskittyä mm niihin koulujuttuihin :D Jos tältä väsymykseltä ja pahoinvoinnilta vaan pystyis vähän olemaan jotenkin aktiivisempi ja hereillä!

Me jäätiin nyt pallottelee kerrotaanko läheisille vielä vai ei. Olen lukenut nyt valtavasti juttuja kuinka ihmiset on kertoneet läheisilleen ja missä vaiheessa. Yhdessä kyselyssä oli, että noin 84% kertoo heti plussan jälkeen. Näin mekin oltiin ajateltu vielä about viikko sitten mutta nyt tuntuu siltä, että ehkä ei vielä kuitenkaan. En tiedä. Toisaalta haluaisi jo kertoa ja se selittäisi paljon esim jos tämä olo jatkuu tällaisena. Teen työtä myös liikunnan parissa ja huomasin, että tietyt liikkeet tuntuvat epämiellyttäviltä jo nyt, enkä loputtomiin keski asiakkaille tekosyitä miksen itse pysty niitä tekemään. En myöskään voi laittaa päätä alas ilman pahoinvointia :D Mietin myös sitä, koska aika kun yritettiin, oli niin rankka ja oltiin ihan kahdestaan, että jos meneekin kesken, niin haluan enemmän tukea kuin, että olisimme jälleen kahdestaan mikäli menetys tulisi kohdattua. Kuitenkin joka kuukausi kun menkat aina alkoikin niin halusi kertoa jollekin yrittämisestä ja selittää miksi esimerkiksi erilaiset sosiaaliset tilanteet olivat niin hankalia. No tässä pohdimme päivittäin :D Viikonloppuna nähdään taas perhettä, joten täytyypi katsoa miten tilanteet menee ja vähän fiilistellä myös mikä on olo kun ei olla heitä plussan jälkeen edes nähty.

Voi Aadastella, ymmärrän tunteesi. Välillä kun lukee tekstejäsi, tuntuu melkein kuin lukisi omia juttuja :D Ovat usein niin samaistuttavia! Mäkin olin alkuun vähän "kade" jos niin voi sanoa, muille kellä on oireita ja etenkin kun kaikki pienetkin oireet yhtäkkiä hävis, ni pelästy. Nyt kun ne tulikin sit voimakkaammin, niin ei olekaan enää niin kade :D Kannattaa vielä nauttia kun voi! ;)

Täällä tämä päivä on mennyt vuodepotilaana. Olo ollut niin karsea aamusta asti, etten ole saanut mitään aikaseksi. Onneksi oli "day off", pelkkiä koulujuttuja, mutta eipä niistä tullut mitään kun olo ollut kuin krapulaisella ja olen nukahtanut väkisin parin tunnin välein. Ekaa kertaa kävin pöntölläkin yökkimässä. Oli virhe ottaa mama vitamiini semi tyhjään vatsaa. En vain tajunnut, että edellisestä ruokailusta oli mennyt yli 2h :D Mitään ei tullut ylös asti mutta jos olisin jatkanut niin aivan varmasti olisi noussut pilleri kokonaisena vatsahappojen kera. Olen vain itse niin älyttömän huono oksentamaan ja nieleskelen minkä voin. Pelkään jopa oksentaa. Se tukehtumisen tunne on jotain aivan kamalaa!

Tähän pahaan oloon ei ole helpottanut sitten mikään. Paha olo tulee myös syömisen jälkeen. Olen väkisin tunkenut aina esim pilttiä kurkusta alas ja kun vähän helpottaa, niin jotain vähän enemmän. Sitten iskeekin taas huono olo hetken päästä. Aamusta iltapäivään on pahin ja iltaa kohden pikkasen helpottaa mutta illalla iskee uudelleen. Välillä on hyvän olon hetkiä. Koko päivän vaan päässä huojuu ja heiluu, muutenkin hutera olo. Aivan juurikin kun krapulassa ois! Täytyy nyt kuitenkin vain iloita siitä, että tällä kaikella on tarkoitus :) Mietin vaan, että varmaan pakko kertoa asiasta jos tällaisena jatkuu. Jo sängystä nouseminen on ison työn takana saati, että pääsisi jonnekin asti. Toivottavasti tämä oli jotenkin poikkeus päivä. Muuten menee etähommiks :D

Kiitos Vanamo rohkaisusta :) Se oli kyllä helpottavaa tietää jo sekin, että raskaus on siellä missä pitää! Kiitos myös myslipatukka vinkistä. Herään nykyään aamulla siihen, että vatsassa korventaa ja siitä sitten lähteekin jo se pahoinvointi rumba. Olisi tosiaan hyvä saada jotain suuhun jo heti ennen kuin nousee. Luin jostain tästä samasta vinkistä mutta ajattelin, että ei kai ny sentään! No mutta vaan joo! :D Näin niitä huomaa, että kyllä ne raskauden kokeneet tietää mistä puhuu kun jakelevat erilaisia "outojakin" vinkkejä :D Kiitos niistä :)