wannabe mami

Wau Nemi! Teilläpä on paljon kaksosia lähipiirissä :) Ootko itse miettinyt, että mitä jos saisitte kaksoset? Mä oon yhden sukulaisten "kaksos-seikkailua" seurannut suht läheltä ja onhan siinä ollut aikamoinen meno :D Mutta hyvin ovat pärjänneet ja ovat miltei kouluikäisiäkin jo!

Ihansti kirjoitit Äitykkä-77 teidän parisuhteesta :) Etenkin tämä: "Vaan onnea on puoliso jonka kanssa voi puhua ihan kaikesta, ja joka kykenee myös sanoittamaan omat haaveensa ja ajatuksensa ❤️". Hienoa, että osaatte nostaa sen kissan pöydälle ja puhdistaa ilmaa. Meillläkin usein kun stressi on kovimmillaan, niin tulee taisteltua jos mitä tyhmimmistäkin asioista ja kaikki kärjistyy paisuen valtavan suuriksi. Sitten pyydellään anteeksi ja eletään taas sovussa muistaen kuinka tärkeä ja rakas toinen onkaan <3 

pioni2019 samaistun tuohon ovulaatio-menkat välisen ajan odottelun tuskaan! Se aika on todella piinaa. Hulluksi meinaa tulla kuukausi toisensa jälkeen etenkin tuona aikana. Ootko tikuttanut ovulaatiota? Itse kokeilin ensimmäistä kertaa nyt yk5(?) juuri siitä syystä, että tiedän tapahtuuko ovulaatiota edes. Eräs th kun sanoi, ettei tosiaan ovulaatio välttämättä joka kuukausi edes tapahdu. Etenkin mitä enempi ikää tulee.

Tänään kp23/26. Koko yön näin raskausunia, eikä mitään kivoja unia vaan painajaisia :( joka unessa joku yritti vahingoittaa minua ja kohdussa kasvavaa lasta. Oli ihan kamala herätä näihin uniin :(

Uskaltauduin kuitenkin tekemään r-testin heti aamuvirtsasta. No täysin puhdas negahan sieltä tuli... Olin kuitenkin jotenkin todella toiveikas, että nyt nappaisi. Ovulaatiokin bongattu tässä kierrossa, oireetkin huomattu, seksin ajoitus hyödynnetty o-testin ja oireiden mukaisesti. En vaan enää keksi mitä muuta tässä voi tehdä raskautuakseen! Jotenkin tosi turhauttavaa. Miten ne muut onnistuu heti kerta heitosta. Mekään kun ei stressattu asiaa. Ekat kierrot otettiin lungisti (ainakin omasta mielestäni). Nyt on ajoituskin ollut kohdallaan.

Ajattelin kuitenkin, mistä Äitykkäkin puhui, että joillain positiivinen testi voi tulla vasta myöhemmin. Tein Vau.fi:n raskauslaskurin nähdäkseni mitä milläkin vkolla tapahtuu mikäli olisi raskaana ja sielläkin sanotaan, että esim omalla kohdalla, tällä viikolla alkio on vasta juuri kiinnittynyt tai kiinnittymäisillään ja r-testi tuskin vielä tällä vkolla näyttää edes positiivista. Olen myös näin muualtakin lukenut, että joillain r-testi antanut positiivisen vastauksen vasta kp38/30. Eli 8pvää myöhemmin kuin kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Joten tiedä häntä!

Tuskin kuitenkaan itse olen raskaana, sillä puolen päivän aikaan vessassa käydessä paperiin tuli vaalean punertavaa valkovuotoa(?). Joten päättelen, että menkat tekee tuloaan, kuten viime kierroissa ne on tulleett juuri näin... Silti jotenkin toiveikkaana haluaisin ajatella, jos se olisi sitä kiinnitymisvuotoa vasta nyt, mutta en uskalla liikaa herätellä toiveita :( Joten yritän vain tuudittautua siihen ajatukseen, että tämäKIN kierto päättyy yhtä surullisesti kuin aiemmatkin... 

Onnea martta1!<3 Toivotan kaikkea hyvää odotusajalle :) 

Hauskaa Vanamo, että sullakin liippaa ihan lähellä just! Jään mielenkiinnolla oottaan kuinka käy :) Toivotaan, että pupuilut osuivat oikeaan hetkeen!

Tänään kp23/26. Koko yön näin raskausunia. Kuitenkin ikäviä sellaisia :( kaikissa unissa joku yritti vahingoittaa minua ja yritin vain suojella itseäni ja ennen kaikkea kohdussa kasvavaa lastani. En herännyt kovin hyvillä fiiliksillä siis näihin uniin ja tunnelmiin, mutta toiveikkaana tein kuitenkin r-testin heti aamuvirtsasta. No testi näytti TODELLA negatiivista... Vaikka olin jotenkin jo sillä fiiliksellä, että voisko olla, oisko, olispa?!? Nyt on kuitenkin vielä liian aikaistakin, mutta kaapissa oli kaksi viime kierrosta jäänyttä testiä, niin ajattelin kokeilla.

Puolen päivän aikaan vessassa käydessä paperiin tuli hieman haaleaa, rusehtavan punaista valkovuotoa(?!). Ajattelin tietysti heti, että jepp, sieltä ne menkat tekee tuloaan... Mikä varmasti pitääkin paikkansa, sillä viimeiset kierrot ovat alkaneet JUURI näin. Pari päivää tällaista, kunnes BOOM! ja alkaa kivulias kunnon vuoto. Iltapäivää kohden, paperiin on tullut aina enempi tuota "vuotoa". 

Silti jotenkin toiveikkaana vielä ajattelen, että voisiko se sittenkin olla kiinnittymisvuotoa..? Vau.fi:n raskauslaskurin mukaan viime kuukautisista laskettuna tähän päivään kiinnittyminen tapahtuisi juuri tällä viikolla ja sanotaan myös, että tällä vkolla raskaustesti tuskin edes näyttää vielä positiivista. Alan kuitenkin kallistua siihen, että normi menkat tulossa kun sen tyyppisiä kouristuksiakin tuntuu silloin tällöin ja sitten taas katoavat... Vaikeaa kiikkua tässä toivon tunteessa kun kuitenkin on jotenkin niin satavarma, että toivo on täysin turha.

Hohhoijaa, miten tähän nyt valmistautuisi henkisesti... Tällä vkolla kaverin synttärit enkä ole heitä nähnyt häiden jälkeen, niin ei jotenkin huvittaisi mennä sinne töllisteltäväksi. Kun olisin halunnut mennä ilmiselvän vatsan kanssa, eikä näin, että ihmiset ihmettelevät oonko mahdollisesti raskaana tai ajattelevat, eikö me hankitakaan lapsia niin kuin he kaikki muut omien häittensä jälkeen... Osa varmaan ottaa lapsensa mukaankin. Enkä tiedä pystynkö kohtaamaan heitä, enkä eritoten yhtä kaveria kuka odottaa tällä hetkellä jo toista lastaan... Nyt ei vaan pää kestä tai purskahdan itkuun kun niiiiiiiiiin toivottua omaa lasta ei vain kuulu :( Huomaan ottavani todella kovia sosiaalisia paineita tästä asiasta. Eikö voisi olla jo meidän vuoro...

Haaveilija_ ei oo totta!!! Onnea ihan suunnattomasti!!! <3 Toivotaan, että pysyy mukana <3 oi että oon iloinen teidän puolesta! :) Tuuthan vielä kertomaan kuulumisia tänne. On kiva kuulla jo plussaneiden menoja ja fiiliksiä :) Kiitos kannustuksesta <3 Ehkä minäkin uskallan jo huomenna kp23/26 testailla. Iiks! Jännää! Jännittää sekin kun meillä on suvussa kaksosia, että jos raskaus onkin tuplabuukkaus :D ensin ois kiva opetella yhden kanssa kun ensimmäinen kyseessä, mutta toki kaikki mitä tulee, otetaan ilolla ja riemulla vastaan! <3 Onko muilla kaksosraskaus mahdollisuus suvun puolesta?

Hei hyvää joulukuuta muuten! Ensimmäinen päivä tänään :) Toivotaan kaikille joulukuisia plussia ja että lahjoista toivotuin saapuisi jokaiselle <3

Vanamo, ei teilläkin yk5 menossa? Hauskaa, että joku menee samoilla ajoilla :) mikä kp sulla nyt? Itsellä 22/26. Tänään aamulla jo mietin viittisikö testailla, mutta jätin kuitenkin testaamatta. Jotenkin lohdullisempaa antaa menkkojen tulla jos on tullakseen. Vaikka toki tekisi mieli jännittää sitä, että mitä jos tikkuun ilmestyisikin kaksi viivaa jo nyt!! Mikä voi taas sitten olla myös väärä hälytys, joten enpä nyt tiedä. Hankalaa. Kamalia nämä piinapäivät kyllä...

Hyvää pohdintaa tuosta "mitä jos" -tilanteesta. Itsellä samoja ajatuksia ja laittoi miettimään vielä lisää. Hyvä huomio tuo, että ne hoidot sitten vaan kestäisi vaikka hammasta purren, koska tietää mihin se mahdollisesti johtaa. Sitä sitten vaikka väkisin kävisi sen hormonihoidon läpi. Vaikka en tiedä mitä kaikkea siihen edes liittyy, mutta olisin avoin keskustelemaan eri vaihtoehdoista ja kokeilemaan, nyt kun tarkemmin ajattelee. Totta myös, että panokset siinä kasvaa kun on enemmän pelissä ja piinapäivät olisivat varmaan jotain aivan omaa luokkaansa, todellista tuskaa. Sitten vielä mainitsemasi kustannukset. En niitä edes tullut ajatelleeksi... Tosiaan, ne eivät varmasti edes julkisella puolella mitään ilmaisia ole :/ onpa jotenkin raskas ajatus juuri nyt, että se mikä yksi ihmisen perustarkoituksista on, ei välttämättä omalla kohdalla koskaan toteudukaan... Olen kyllä kuullut, että jotkut ovat saaneet odottaa lasta sen 4 vuotta, joten se jotenkin kummallisesti lohdutti :) Tosin piinaavaa on mikäli tässä tosiaan menisi niin kauan. Olisin silloin 34v ja itsellä ainakin ajatus, että haluaisin enemmänkin lapsia, joten mitä aiemmin ensimmäinen tulisi, sen parempi. Tämä teksti Vau.fi:ssä myös nämä lauseet lohdutti:

"Raskauden mahdollisuus 20 prosenttia

Vaikka kaikki menisikin tismalleen niin kuin pitää, mikään tae raskaudesta se ei ole. Naisella on noin 20 prosentin mahdollisuus kuukaudessa tulla raskaaksi.

Ei ole lainkaan tavatonta yrittää puoli vuotta, ennen kuin raskaustesti näyttää plussaa. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteys, jos vuoden yrittämisen jälkeen raskaus ei ole alkanut.

Kannattaa tosin pitää mielessä, että tämä ei välttämättä merkitse, että teissä kummassakaan on mitään vikaa, raskaaksi tuleminen vain kestää hieman pidempään."

Uskaltaisikohan sitä jo tänään kuitenkin testata..? :P

Tervetuloa mukaan Halti! :) Ihanasti kirjoitit tuosta "se on mun elämäntarkoitus" ja "vaaleanpunaiset lasit silmillä" :D pystyin samaistumaan ajatuksiisi! <3

Itsellä ei ole ainakaan todettu hormoneihin liittyviä häiriötekijöitä, eikä koskaan tähän ole varsinaisesti mitään viittaavaa ollutkaan (muutama epämääräinen vuoto vain mihin ei syytä selvinnyt). Joten en siihen valitettavasti osaa kertoa kokemuksia :/

Itse aloitin ovulaation tikuttamisen vasta muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen, vaikka ajattelin etten halua ottaa lisäpaineita siitä mikäli ovulaatioita ei tapahtuisikaan. Kuitenkin mietin myös, että on hyvä tietää tapahtuuko sitä edes ollenkaan. Alkuun mentiin rennosti mutta koska tähän yk5(?) mennessä ei mitään ole tapahtunut, otettiin tikut käyttöön. Aviopuolisokin rohkaisi, että tikuttelu antaa sitten varmemman tiedon siitä tapahtuuko ovulaatio ja oli ihana, että hän oli myös sitä mieltä, että kokeillaan niitä :) ovulaatio bongattiin about kp 11/12 kohdalla. Se oli kyllä hienoa saada varmuus asiasta! Joten ymmärrän hyvin, että tahdot heti tietää missä mennään :) lycka till tikutteluun!

Olen nyt päivittäin käynyt täällä kirjoittelemassa kun tuntuu, että on pakko päästä jonnekin purkamaan fiiliksiä. Puoliso on ollut kovin kiireinen ja ylityöllistetty eikä kukaan muu tiedä, että meillä olisi edes lapsitoive saati "yrittäminen" käynnissä. Eipä minulla oikeastaan edes ole sellaisia ystäviä kelle asiasta kertoa... Sekin on ehkä tässä nyt hieman harmittanut kun tuntuu, että tätä nykyä on aika yksin kaiken kanssa kun jostain syystä ei vain elämässä ole syntynyt kovin syviä ystävyyssuhteita eikä sellaisia kavereita ketkä olisivat sitten ainiaaksi jääneet. Toki ystäviä on ja kavereita, mutta vain muutama on läheinen ja siltikin ne suhteet ovat jotenkin monimutkaisia. On ollut vaikea löytää "kaltaistansa seuraa" tai sitten sellaiset suhteet ovat kestäneet vain hetken. Oman puolison voisi sanoa olevan paras ystäväni ja kun aikoinaan päätimme alkaa sitten lopulta seurustelemaan, eli "antauduimme VIHDOIN rakkaudelle", totesin, että onpa harmi kun "menetän" parhaan ystäväni :D tosin ne ovat nyt samassa paketissa. Tämä tietysti toisinaan hankaloittaa tilannetta kun ei ole "sitä toista" kelle kertoa vaan sama henkilö jakaa kaksi roolia. 

Nyt menossa kp22/26 ja dpo luultavasti 11. Aamulla teki mieli testata mutta päätin kuitenkin jättää vielä testaamatta. En tosissaankaan usko, että tässä kierrossa olisi tärpännyt. On vaan jotenkin niin kovin "tavallinen" olo. Huomasin tässä tyypilliset kuukautisten alkuoireetkin eli "nesting" on taas alkanut. Muutama päivä ennen menkkoja alan aina siivoamaan ja pitämään huolta kodista (mitä muuten en juurikaan tee). Meidän kodissa mies on se kodin hengetär en minä :D meillä on muutenkin perinteiset sukupuoliroolit juuri päin vastoin. Aiemmin olleet muut menkkamaiset oireet (alavatsa nipistely/kiristelyt, mielialan vaihtelut) on jonnekin kadonnut, eikä rinnatkaan ole esim enää niin turvonneet. Tuntuu, että se vaihtuu kyllä päivittäin! Ota nyt siitä sitten selvää... Mutta luulenpa kuitenkin, että joulukuun alku lähtee käyntiin yk6:n(?) alkaessa. Vaikka kovasti toivon, että nyt vihdoin tärppäisi ja saisin viettää joulun kasvatellen lahjoista parhainta <3 mitään muuta kun en pyydä. Uskaltaisikohan jo huomenna testata..?