wannabe mami

Introvertikaali! Kiva kun sinäkin täällä :) Kiitos varhaisultra suosituksesta. Varmasti ollut huippua kun pieni sydän sykkii <3 

Siis apua, kun niin moni kertoo, että pahimmat oireet tullut vasta rv 7 eteenpäin. Nyt pelkään, että halailen pönttöä pian oikeen urakalla! :D Mietinkin VOIKO olla NÄIN helppoa. Eli varmaankaan EI :D Sitä odotellessa!

Puoliso on ottanut tosi lungisti, kun mä taas hypin seinille. Eipä oikeen toinen ihan vielä selkeesti ymmärrä vielä mistä on kyse. Tokaisi vaan yks päivä: "Oon mäkin innoissani". Kun kyselin aiemmin, että mikset oo enemmän innoissasi, tätähän me haluttiin :D Hän on niin tyyni kun mä taas oon enempi myrskyisä. Siinä mielessä ollaan aika vastakohdat. Hän vitsailee itse, että tajuaa asian vasta sitten kun lapsi syntyy, "eikö kaikki miehet tee niin" :D Hän tuntee kaikki kliseet ja heittelee niitä vuoron perään. Toivoisin kuitenkin enempi hössötystä mitä itse harrastan. Niitä villasukkia kun haluisin jo ostaa, mutta hän himmailee: "sitten kun on aika". Muistuttelen jatkuvasti, että meitä on nyt KAKSI (minä ja vauva) :D En ole enää yksikkö! Yhdessä ollaan kolmikko <3 Hieman olen ehkä kuitenkin pettynyt siihen antiin mitä saan. Olisin vähän enemmän kaivannut intoa jo alkumetreiltä. Tää on meillä aika yleinen juttu kaiken kanssa kun hän on järki ja mä tunteet. Mä ilakoin ja hän ottaa chillisti :D

Miten teillä Introvertikaali mies suhtautui/suhtautuu?

Onko teillä Pikkuminnis muita kaksosia suvussa? Vai pelkäätkö nimenomaan sen letrozolin takia?

Mullakin kävi mielessä monikkoraskaus, kun plussa tuli jo heti kp 27/26 (olisi varmaan näkynyt jo aiemminkin, muttei testejä ollut lähistöllä) ja kuullut, että se voisi mahdolliset olla merkki kaksosista. Meillä suvussa muutamat kaksoset.

Oiii ihana Marsu kun liikettä jo tuntuu! <3

Onpa teillä ollut hyvä kokemus Marsu! Kiva kun suhtautui noin eikä velottanut sitä ultraakaan :) Toivotaan, että itsellä menisi myös yhtä kivasti! Tutkimus ei siis liity näihin lapsettomuus asioihin vaan kun mulla ollut muuta gynekologista häikkää mitkä mennyt tän yrittämisen aikana vaan pahemmaks. Kivahan se on vaan jos nyt sit extrana pääsee kattoo mikä tyyppi siel on ja missä on onko edes :D Plus tietty toivotaan, ettei mitään ikävää löydy. Sekin tässä kyllä jänskää. Noh turha sit nyt miettiä. Ensi viikolla sit on taas viisaampi. Mulla alkuviikolla niin väljä aikataulu, että aika tulee menee tooooodella hitaasti! Mut kiva tietää, että silloin jo pitäisi näkyä jo vähän mikä on meininki :) Se olisi kyllä niiiiiin kivaa! Syke ois aivan mahtava kuulla mutta ei liikaa viitsi toivoa. 

Pikkuminniskin täällä jee! Kiva kun kaikki piti tätä ryhmä ideaa hyvänä :) En tiedä mitä tekisin jos tämä ei olisi jatkunut "plussan tällä puolen"! Ihana Minnis, että teillä nyt tärppäs kun yritystä kuitenkin jo jonkin aikaa takana. 

Mäkään en kyl pysy perässä noissa raskausviikoissa. Jos noita laskureita lukee ja mitä neuvolasta sanottiin, niin nyt on viikko(?) 4+5 mutta olen kuitenkin VIIDENNELLÄ viikolla raskanaa?! WHAT?! Osaako joku valottaa?

Oliko muilla niin, että on enempi nälkä kuin päinvastoin? Mulla meinaa on tosi vaikeeta syödä kunnolla. Ruokaa pitää melkein änkeä, että saan syötyä. Pieniä annoksia vaan ja koko ajan tuntuu, että ois täynnä.

Vatsa alkoi tänään taas pömpöttää ja meille on viikonlopulla tulossa vieraita, joten en tiedä miten suhtautua! Tuskin kukaan kysyy, mutta epäilyt varmasti heräävät kun yritän nyt vähän väljempää pukeutumista kun housutkin tuntuu niin epämiellyttäviltä ja tänään oli pakko avata päivällä nappiakin :D Tai jos tulee jotenkin keskusteluksi tai muuten. En tiedä mitä vastata tai miten peitellä paremmin. Isot "pussivaatteet" ei tosiaan ole mun juttu ja pukeudun aina muutenkin aika kevyesti (sisällä aina t-paita päällä) ja vartalon myötäisiä vaatteita. Onko vinkkejä miten vältellä aihetta? Tai "piiloutua" paremmin? Vai kertoako suoraan jos nyt sattuu tulemaan puheeksi? Toiset on niin suorasukaisia, että ne kyllä kysyy jos jotain epäilee :D 

Onko muilla muuten mitään hajuja? Tarkoitan sitä kun itsellä välillä tulee sellainen "menkkamainen haju" mutta sitten se taas häviää. Mietin pitääkö huolestua vai onko vaan esim liittyvää tuohon lisääntyneeseen valkovuotoon?

Marsu nyt on 4+4  eli ihan tooosi alussa. Ultra on jo ensi viikolla, joten silloin ehtii tulla vasta 5+3. Olis se kyllä ihanaa jos näkyis jo! <3 Mietin vaan, että toivottavasti ne ei ajattele, et käytän sitä tutkimusta nyt jotenki hyväks, et pääsen kattoo vauvaa. Just kun noi ultrat on niin harvassa, myöhään ja kalliita yksityisellä. Kuvia eivät aivan varmasti anna jos siellä jotakin näkyisi. Mitä luulette, miten ne suhtautuu? Voisko ne kuitenki olla myötämielisiä? Voiko raskaana olevalle olla vihainen? :D Kaikkea sitä ajatteleekin! xD Miten Marsu teillä sit suhtauduttiin kun olitkin jo raskaana? Mulla on siis huonoja kokemuksia mm siitä kun sitä pattia mun rinnassa tutkittiin. Puhelinpalvelussa olivat ilkeitä ja saivat mut itkemään herkän asian äärellä :/ Syöpä asiat pyöri mielessä ja ne oli tosi nihkeitä. Muitakin vastaavia kokemuksia.

Vanamo! Sinäkin täällä :) Okei hyvä kuulla samanlaisia kokemuksia. On jotenkin niin anti raskaana oleva olo tänään, että hetkeksi jo unohdin koko asian :D Ehkä tämä tosiaan tästä vielä etenee suuntaan tai toiseen kunhan viikkoja tulee lisää. Se ripuli ei ollutkaan muuten raskausoire! Vaihdoin puolison vahvempaan D-vitamiiniin ja siinä on yliannostus xylitolia, se toimi siis laksatiivina xD Taidanpa hankkia jonkun toisen valmisteen, niin ei tarvitse joka aamu huuhtoa vatsaa! Huomasin siis tämän siksi kun mietin onko jokin muuttunut ruokavaliossa nyt ja se oli ainoa merkittävä asia. Katsoin sitten apuaineet ja tadaa! xylitol! Se ei sovi mulle siis ollenkaan. Vetää vatsan ihan kuralle. Mutta joo, onkohan tässä tosissaan raskaana kun nyt ainoat merkit on tasavahvat viivat pissatikussa. Rinnatkin toki kipeet ja häpyluun kohdalta hellä ja arka. Turvotuskin jo vähän laantui. Housut kyllä silti kiristää. Haluisin vain ilakoida ja suunnitella kaikkia vauvajuttuja mutta kait se on parempi vaan malttaa.

Ihana Mureke! Ihana tapa kertoa. Varmasti olivat tosi iloisia :) Voi mango <3 Must on ihana ajatella just minkä kokoinen pikkuinen millonkin on. Mulla on nyt riisinjyvän kokoinen :D Pieni <3 Tsemppiä rakenneultraan! Varmasti jännittää mutta eiköhän siellä kaikki ole kunnossa :)

Kanelipullakin täällä! Ihana kun muistaa näitä nimimerkkejä :) kohta kaikki tupsahtaa tännekin puolelle plussiensa kanssa :) Hyvä, että sun työtä helpotettiin. Säkin oot jo hurjan pitkällä! 

Muistelin Corianderher että mietit sitä, että miten sun lapset suhtautuu. Miten luulet, että tulee uutisen ottamaan? :)

Tosi kiva kuulla, että moni kertonut jo varhaisessa vaiheessa. Keskenmenot ei ole varmasti olleet helppoja ja hyvä jos kuitenkin tosiaan aikuiset ihmiset ympärillä ymmärtää. Sitä itsekin juuri ajattelin, että jos kertoo varhain niin antaa ilmi, että ollaan vielä HYVIN varhaisessa vaiheessa. Perheelle varmaan kerrottais ensin ja sit kavereille vasta kun ollaan pidemmällä. Tai kun vatsa alkaa näkyä, sillä nyt jo housut kiristää, niin en halua pukeutua "pussivaatteiisiin" kun en niihin muutenkaan pukeudu :D Se vasta epäilyttävää olisikin! Miten te ketkä ette oo varhain kertoneet, onko ollu vaikee peitellä vai onko maha näkyny sit vasta niin paljon myöhemmin?