vieras-m

Oma elämä vituttaa ja olen täysin epäonnistunut ja en saa mitään aikaan. 31-vuotias olen, parisuhdetta ei ole, eikä ole näkymässä siihen tilanteeseen muutosta. Turha amis-tutkinto löytyy ja käyn töissä, josta saan bruttona n. 1500e/kk. Asun vuokrakaksiossa ja ihan kaikin puolin en ole terve. Tulen toimiin omillani. Olo on riittämätön lähinnä aina.

Olen jännittäjä enkä tästä syystä harrasta enää seksiä.

Erektio tulee helposti esim. pussaillessa tai ylipäätään kun on läheisyyttä, mutta kun ruetaan harrastamaan seksiä niin huonostihan siinä käy. Tai no 1 tälläinen kokemus enkä sen jälkeen ole enää kokeillut. Suuseksi vielä menee mut yhdyntä, no way. Päähän vain alkaa tulla se ajatus "kohta se laskee, kohta se laskee" ja niinhän siinä sitten käy.

Kyl ne syyt sinkkuuteeni taitaa löytyy ihan itsestäni eikä nirsoista naisista. Suomessa nyt miehiä sattuu olemaan enemmän, omassa 5v lokerossa = 30-35v miehiä on n. 10 000 enemmän kun naisia.

Ilmeisesti en vain ole tarpeeksi kiinnostava tyyppi kun kumppania ei löydy. Tinderissä vain muutama matchi ja S24 treffeillä juttu on aina loppunut naisen hiljentymiseen.

Katkeroitunut kai en vielä ole mut "etsinnän" olen lopettanut tai no olen yhdessä Facen sinkkuryhmässä, mut en hirveesti laita sen varaan. IRL en ole jutuissa naisten kanssa juuri koskaan. Jos joku tulee vastaan niin tulkoon. Aika moni esim. Tinderissä tuntuu sellaiselta ei-omalta-tyypiltä ja kuitenkin sitä omaa tyyppiähän sieltä ollaan hakemas.

Ja miehet unohtakaa kiltteys. Eilen katsoin Prisma dokumenttia aiheesta nettideittailu, joku häiskä oli tutkinut millasella profiililla saa naista niin, kuten sanonta sen kertaa "nice guys finnish last".

Vierailija kirjoitti:

vieras-m kirjoitti:

Itse olen valinnut paskan elämän, syyttää tästä en voi ketään muuta. Se miten kasvatus, lapsuuden ympäristö  vaikuttaa niin paha sanoa.

Söpö toi sammakko vai mikä lie.

Kiitos :D

Sammakko se kai.