ValoPallo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Meillä kummallakin on aika samanlainen tapa. Jos on jotain mikä harmittaa, niin eka mietin/mies miettii onko se sellainen juttu, joka häiritsee paljon ja onko sillä telemistä enemmän oman sietokyvyn kanssa vai onko toinenkin osallinen. Jos asia vaikuttaa tärkeältä, niin sit vaan ehdotetaan sille toiselle, että voitaisko tänään jutella, kun mua on vaivannu yks juttu. Sit jutellaan. Joskus jos on hankala asia, sitä pitää jutella monena päivänä. Toisinaan selvitään kerralla. Noin kerran vuodessa menee niin yli, että mennään metsään karjumaan toisillemme, ettei häiritä naapuria. Henkilökohtaisuuksiin ja asiattomuuksiin ajaudutaan äärimmäisen harvoin. Silloin taustalla on usein työperäinen stressi. Jos mieheni sanoo jotain asiatonta, tokaisen, että käyttäydyt huonosti, enkä kuuntele tuollaista ja lähden ulos kävelylle. Palatessani asia selvitetään. Varmasti tää kuulostaa tylsältä, mutta meille riitoja tulee todella harvoin ja ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä toisiimme. Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta. Koskaan ei uhata erolla. Se on täysin sopimatonta.
Et sä mikään vahinko ollut. Olit yllätys!!
Mun naapuri vie lenkkeilymaastoon aina autolla. Aika monet täällä tekee niin. Itse "joudun" kävelemään koiran kans heti kotiovelta, kun ei oo autoa.
Sairastin koronan. Mulle olis ok jos kuolisin influenssaan. Olen ollut syöpäpotilaan tukena viimeisinä kuukausina ja käynyt avustamassa vanhainkodilla vapaaehtoisena. Molemmat näistä on järkyttävän tuskallisia ja piinaavia kuolemantapoja. Jos valita saa, niin paljon mieluumin nopea influenssa kuin pitkät kuukausien ja vuosien mittaiset kärsimykset. Koronavirus islee lujimmin vanhuksiin. Jos on kokeillut vapaaehtoistyötä vanhainkodissa ja on empatiakyky tallella, ymmärtää ehkä näkemystäni paremmin. Mielestäni influenssa on armollinen.
Ja minkälaiseksi kuvittelet syöpäsairaan lopun. Suomessa syöpäpotilaiden kivunlievitys on ala-arvoista. Pelätään kuolemaisillaan olevan "tulevan riippuvaiseksi". Kovia tuskia oli ainakin äidilläni 1/2 vuotta. Siis todella kovia. Ja lopun 2 viikkoa horroksessa saattopaikassa. Vanhainkodeissa vanhuksilla takamukset täynnä kusenpolttamia haavoja vuosikaupalla. Kun hoitajat ei ehdi vaihtaa vaippoja ja monet vanhukset pelkää kuollaksern katetrointia. Iho voi olla täynnä makuuhaavoja, kun liikuntakyvyttömiä ei käännellä. Useat vanhukset vaan haluaa pois tajuamatta enää mitään muuta. Karkaavat yökkäreissään pakkaseen mieluumin, kuin ovat laitoksella. Joitakin armahtaa keuhkokuume johon kuoleminen on samaten hiljainen tukehtuminen. Jos kuume on kova, se ei tunnu niin pahalta. Muisti sairaus voi kestää 10 vuotta ja olet sen ajan hoitajien armoilla, huonoissa oloissa. Jos haluat sellaista, niin sopii minulle. Minä en halua.