ValoPallo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Lapsistaan haluaa ajatella hyvää ja nähdä asiat aina parhain päin. Minulle selvisi vasta vähän aikaa sitten, että pojallani on ilmennyt testeissä normaalia enemmän narsistisia piirteitä. Olin aina ajatellut, että on mukava ja empaattinen mies, joskin melkoisen hankala. 🙂Äitinä ajattelen, että se on asia, jolle en mitään voi ja hyväksyn pojan sellaisenaan. En anna pompottaa, vaikka se kovasti sitä yrittää.
Ruotsissa tutkitaan niitä, jotka ovat saaneet pitkäaikaisoireita. Useimmilla on kyse muutoksista haju ja makuaistissa ja päänsärkyjä. Oireita ei todellakaan ole kolmasosalla. Harvinaisemmissa tapauksissa on esiintynyt masennusta ja univaikeuksia. Asian ympärillä on tiivistä tutkimusta eikä hysteriaan yllyttämiseen ole mitään syytä. Kovin pitkäaikaisiahan (vuosia kestäneitä) oireet ei vielä edes voi olla, koska koronavirusta on ollut vasta reilun vuoden. Pitkäaikaisiksi luokitellaan yli 2 viikkoa kestäneet oireet. Mulla hajuaistin muutokset kestivät 3 kk, mutta menivät sitten ohi.
Suomessa kuolemanpelko on suurempi kuin yksinäisyydenpelko. Johtunee juuri tuosta, ettei aihetta uskalleta käsitellä.
En ole. Miksi mennä yhteen ihmisen kanssa, jota häpeää? Vakka kantensa valitsee.
En ole tuo kirjoittaja jolta kysyt, mutta omalla kohdallani koen sen olevan rakkautta. Rakastamistaan ihmisistä haluaa ajatella hyvää. Ainakin itse voin alitajuisesti ymmärtäö, että jokin on vaikkapa vialla, mutta silti uskon parasta. Tämä ei tietenkään koske ammatinvalinta-asioita ja muita elämänvalintoja, jotka ei ole äitien asia tai meidän vallassa. Kyse on enemmänkin siitä, että uskoo lapsensa luonteen hyvyyteen.