Valkea

Käyttäjä6775 kirjoitti:

Liittyy juttuun http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708172200333612_u0.shtml

Tiedän että monet kasvattajat haluavat hoikkia koiria. Uudelle lemmikin omistajalle voi olla epäselvää mitä hoikka käytännössä tarkoittaa (ja onhan siinä lajikohtaisia eroja, ettei ole liian helppoa). Kaikki toivottavasti kuitenkin tietävät että jos koiran kylkiluut ovat silmin nähtävissä, kuten tuossa jutussa, niin koira on ehdottomasti liian laiha. Toivottavasti tällaisiä ei tarvitse nähdä enää. Jos et itse pysty huoletimaan koirastasi, on velvollisuutesi etsiä sille sopiva koti ja tarkastaa että sieltä oikeasti löytyy vastapuolen ilmoittamat tilat.

Surullinen eläinrääkkäystapaus. Aloittajan kommentit ovat kyllä outoja, mitä tekemistä kasvattajilla on sekarotuisen koiran hoidon laiminlyönnin kanssa? Ei niin mitään. Ei tuon sairaan koiraparan surkeudessa ole mitään epäselvää, omistaja tietysti valehtelee eikä myönnä laiminlyöntiä. Paskalle tyypille rangaistus, sakkoa vaan kunnolla niin kirpasee, mitäs pihisteli koiransa hoidosta.

Jos lomaa vietetään yhdessä jonkun toisen kanssa niin yhteinen vuorokausirytmi on aika tärkeä. Jos valveillaoloajasta puolet menee siihen että katselee toisen nukkumista niin varmasti turhautuu. Eikö voisi sopia? Itsekästä sekin on että puoleen päivään nukkuu.

Itsekkyys on ihan normaali ilmiö, terveesti itsetuntoinen ihminen on myös terveesti itsekäs. Rajahan kulkee siinä, käveletkö toisen yli vai otatko toisen huomioon. Usein juuri hyväksikäyttäjät herkimmin syyttävät toisia itsekkyydestä. Olen oppinut tunnistamaan nämä manipulaattorit, ja heidän syytöksensä vain naurattavat. Itse en näe mitään väärää siinä, että ihminen laittaa oman hyvinvointinsa etusijalle, vaikeushan on se rajojen laitto kun tilanteet on niin moninaisia. Esim vanhempi-lapsi-suhde vaatii kyllä aikuiselta epäitsekkyyttä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Kaveria autan jos pyynnöt pysyvät kohtuudessa, oma aikatauluni on se tärkein. Lompakostani olen aika tarkka. Jos itse elän säästäväisesti, en anna kaverille rahaa kaljaan tai tupakkaan. Eniten joustan lähisukulaisten kohdalla kun taas random tyyppien pyynnöistä helposti kieltäydyn. Onnekseni olen syntynyt sukuun, jossa jokainen kunnioittaa toisen oikeutta yksityisyyteen. Sukulaiseni ovat hyviä tyyppejä. Pitää myös tuntea itsensä ja tietää missä se raja kulkee omalla kohdalla. Ystävällisyys ja hymy eivät maksa mitään, niitä suosin. 

No niin se vaan on että on ihan vapaaehtoista hoitaako kotonaan toisten lapsia ja minkälaisia lapsia. Huonokäytöksiset lapset saavat osakseen syrjintää, heistä eivät muut pidä. Vanhemmilla on iso vastuu kasvattaa lapsistaan yhteiskuntakelpoisia, kaikilta ei onnistu.

Parhaiten lapsen kehittyvää itsetuntoa tukee ihmisiltä saat positiivinen palaute. Kun taas jos ihmiset karsaasti katsovat, itsetunto murenee.

On kaikenlaisia työpaikkoja. Monissa on kehittynyt toimintakulttuuri josta voi selvästi tunnistaa kiusaamisen merkit. Mulla jo niskavillat nousisi pystyyn työpaikassa jossa ei tervehditä aamulla! Ap voisit lakata etsimästä vikaa itsestäsi. Osaat olla ystävällinen ja ilmaista halusi olla mukava työkaveri, kuitenkin sinua syrjitään, sehän on kiusaamista. Vika ei ole sinussa vaan näissä työkavereissa. Jonninjoutavaa selittelyä tuommoiset puheet henkilökemioista tai ylimielisyyksistä. Et välttämättä ikinä pääse sisärinkiin mutta pidä vaan enempi ääntä itsestäsi, esimiehen kuuluu huolehtia tasapuolisuudesta koulutuksissa. Tuommoista viidakon menoa löytyy työpaikoilla, joissa esimies ei huolehdi kunnolla osuudestaan vaan antaa muutaman vahvimman mellastaa ja pyörittää omia kuvioitaan. Asioita ei selvitellä ristiriitojen pelossa vaan lakaistaan maton alle. Ja aina joku kärsii.