User1303

Vierailija kirjoitti:

Viisi vuotta ollaan tunnettu ja lähes poikkeuksetta anoppi kulkee omilla avaimillaan mitenkään ilmoittamatta. Kulkuväli on aamu kymmenen ja ilta yhdeksän välillä. Aina on tuomassa jotain, milloin kukkia maljakkoon, muutamaa olutta kaappiin, leipää tai leikkelettä. Ei viivy mitenkään pitkään, mutta on aika häiritsevää mielestäni. Olen ottanut asian monta kertaa puheeksi, mutta tyttöystävä paremminkin loukkaantuu asiata. Hänestä on mukavaa kun äiti pistäytyy kylässä. En viitsisi välejäkään poikki laittaa anopin takia, mutta alkaa olla mitta täysi..

M48

Eikö se ole kiva asia, että käy tuomassa jotakin. Yritä nyt ymmärtää ja olkaa ystäviä. Mutta kuka omistaa asunnon ? Mistä syystä hän on avaimet saanut itselleen ? Jos ei ole pätevää syytä niin minudta hänen pitäisi luovuttaa avaimet teille. Voihan hän ilman avaimiakin käydä kylässä.

Minusta tuntuisi siltä, että tyttö ei taida olla varma poikaystävästään ja haluaakin vain tarkkailla tilannetta. En usko, että tutkinnon suorittanut henkilö on enää niin ujo. Joskus lukioiässä ehkä voisi olla näin.

Vaikea tapaus. Olen sitä mieltä, että säännöistä olisi pidettävä kiinni. Olen myös koiraihminen. Minullakin oli koira joka sai olla vapaana koska oppi tonttimme rajat heti. Mutta toinen naapuri houkutteli koiramme grillipihveillä pois tontiltamme ja toinen naapuri taas uhkasi ampua koiramme jos tuli hänen tontilleen. Tällaista on koiranomistajan elämä....

Olin yllättynyt kun tyttö ehdotti heti hotellia ja panemista. Ja sitten 8 kkn jälkeen olinkin yhtäkkiä isä....

Vierailija kirjoitti:

Tinderin kautta kävin useilla treffeillä, joista ei mitään suurempaa kehkeytynyt. 

Pahin tapaus oli mies, joka vaikutti etukäteen ihannemieheltäni. Treffeillä kaikki paljastui valheeksi. Minä esimerkiksi rakastan lukemista ja mieskin oli vakuuttanut olevansa kova lukemaan, treffeillä kertoi että oli lukenut kirjoja viimeksi lukiossa, äidinkielen kurssin pakottamana. Ei kuulosta kovin vapaaehtoiselta tai intohimoiselta harrastukselta.

Vastaavia juttuja paljastui hänestä paljon. Enkä nyt tarkoita että minulle olisi ongelma, jos mies ei olisi tismalleen tietynlainen. Ongelma oli se, että mies oli valehdellut kaiken minua miellyttääkseen ja päästäkseen treffeille. En halua valehtelijaa eikä se miehen todellinen persoona olisi muutenkaan kiinnostanut. Mies tuhlasi molempien aikaa. 

Lisäksi hänellä oli huonot käytöstavat, kävimme ravintolassa syömässä ja sain koko ajan hävetä hänen puolestaan. Kyseli minulta kaikkia annoksensa osia "mikä tää on" ja vastauksen kuultuaan siirsi pinoon lautasen reunalle. Piti haarukkaa ihmeellisellä nyrkkiotteella eikä koskenut veitseen koko aikana, mieluummin sahasi lihapalaa haarukan syrjällä. Maistoi ruokaa vain muutaman haarukallisen verran ja jätti loput syömättä, lisäksi hoputti minua kun hänestä oli tylsää katsoa syömistäni. 

Aikamoinen juntti näytti olevan. Kiirehti kai sinua koska oli paneminen mielessä. Mutta ei kai siitä mitään tullut.