Tyttö ja varis
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hyvä kuulla sinusta Megan! Olen ollut sinusta huolissani, ja olen vieläkin...Jos vain suinkin tuntuu että keskusteluapu auttaa, älä epäröi hakea sellaista. Kurja kuulla että sinunkin kehosi "jarruttelee" nyt. Voisikohan sillä olla tekemistä shokin ja suuren surun kanssa? Kirjoita vaan tänne mitä tahansa kuulumisia! Lämmin halaus <3 Saattaisit mennä ohi kadulla tai istua vieressä junassa ilman että tunnistaisimme toisiamme. Mutta olet kuules päivittäin mielessä ja toivon sinulle voimaa ja lohtua ja ihmettä!
Lefemme, onpas vauvakuumeilujumalilla taas nurjaa huumoria tuon oireilun kanssa! Vielä jännitän sun testeille kuitenkin! Maijan kanssa ehdittekin jo kysellä lääkäristä. Ihana kun myötäelätte meidän tilannetta. On hienoa päästä purkamaan omia ajatuksia tänne, mutta että täällä vielä kysellään ja odotetaan uutisia. Aikamoinen tukiverkosto :) Kiitos ihanat naiset! <3
Käynnillä oli vähän erilainen tunnelma kuin yksityisillä, joilla olen käynyt. Olin etukäteen ajatellut, että yhteisellä käynnillä mieskin pääsee vihdoin näkemään konkreettisesti sen maailman, jossa olen vieraillut säännöllisesti jo loppukesästä asti. Siksi olikin koomista, miten lääkärin tyyli oli puhua ainoastaan minulle ja ohittaa mies tilanteessa lähes täysin. Tuli myös hiukan sellainen olo, että kello raksuttaa, ja lääkäri on opetellut puhumaan mahdollisimman nopeasti, ettei vaan kulu kallista julkisen terveydenhuollon aikaa hukkaan! :)
Lääkäri ei luvannut meille mitään pikaihmeitä. Hän pikemminkin kertoi, mistä kaikesta ei ole onnistumistakuuta. Mutta kun "alkushokin" jälkeen totuin hänen asenteeseensa, se on ihan ok. Mahdollisimman lievät hoitokeinot, ja kehon omaa hormonitoimintaa tukevat, niillä koetetaan edelleen. Yritän kaivaa jalat maahan, tai oikeastaan kuopia pienen poteron ja opetella taas odottamaan kärsivällisesti. Ei ole helppoa!
Mitään erikoista muutosta ei tule hoidossamme nyt tapahtumaan, nyt aloitan Terolutit kymmeneksi päiväksi kuukautisten aikaansaamiseksi, ja sitten kokeillaan clomifeneja kahden tabletin annostuksella. Se on kokoisellani naisella oikeastaan maksimiannos. Kuukautisia ja kierron alkua odottaessa siis! Vähän (paljon) harmittaa, että söin kaksi kiertoa clomifeneja annoksella, jota olisi kuulemma voinut nostaa, kun ensimmäisessä kierrosta ei tullut vastetta. Mutta ei voi mitään enää. Toivomme kovasti, että kahden tabletin annos saisi sitten aikanaan ovulaation aikaan. Siitäkään ei ole tietysti mitään takeita. Jos se ei onnistu, vaihdetaan lääke Femariin ja mennään kaiketi jossain vaiheessa inseminaatiota kohti.
Yksi hämmentävä uutinen kehostani kuitenkin selvisi ultrassa, lääkärin mukaan vaikutti siltä, että ultrassa näkyi keltarauhanen (ovulaatio olisi tapahtunut)! Hän ei kuitenkaan vannonut asiaa ihan 100%varmaksi, mutta arveli näin olevan. (Mahdollisesta) keltarauhasesta ei kuulemma voinut kuitenkaan päätellä, minä päivinä (mahdollinen) ovulaatio olisi tapahtunut. (Nyt kp 58) Mutta elämä on outouksia ja mahdollisuuksia täynnä, vai mitä naiset! Minulla on ollut tosi korkea lämpö eilen ja tänään, siinä 37.5 hujakoilla. Eli vaikka on vähän nuhaakin, haaveilen vielä ihan vähän, salaa, että jotain kummallista olisi tapahtunut, tai että olisin edes ovuloinut.
Onneksi sekä minä että mies olimme järjestäneet tänään vapaapäivän, niin pääsimme puhumaan kaikesta rauhassa käynnin jälkeen. Ihana mieheni. Käynnin yksityiskohdista on jo vitsailtu vaikka kuinka ja itkenytkin olen vähän toisen sydäntä vasten, kaiken käynnin odotuksen ja jännityksen jälkeen. Hän lupasi että meille tulee vielä perhe. Ehkä alamme vasta ymmärtää, miten suuri asia se voisi olla. Ihme.
P.S. Maija, minua juuri varoiteltiin gynellä tänään halvoista nettitesteistä. Olisiko niissä sitten maanantaikappaleita joukossa? Suosittelivat myös ihan markettitestejä, niiden laatua tarkkaillaan. Itsekin tilasin tänään ensimmäistä kertaa digitestejä! Meinaan niillä hakea kauan kaivattua varmuutta testaamiseen. Eli teen sellaisen varmuudeksi, jos liuskatestissä tulee vahvempi viiva. (Milelessäni mm. tuo viime kuun epämääräisyys testin tulkinnassa...) Ensi kierrossa siis ovulaatiotestit clomifenien kanssa, lääkärin määräyksestä.
Lupaavaa kuitenkin siinä mielessä, että kiertosi lyheni selkeästi, Maija! Nyt vaan sitten seurailemaan kehon toimintaa tässä kierrossa. :) Olen itse koettanut mittailla jonkin verran lämpöjä, mutta aikatauluni ovat olleet viime kuukausina niin epäsäännölliset, että se ei ole oikein onnistunut. Aamulämmöistähän näkee periaatteessa hyvinkin selkeästi, mitä kehossa tapahtuu. Nyt on tulossa sellainen työjakso, että lämpöjen mittaaminen saattaisi toimia paremmin. Oletko sinä tuota lämpöjen mittailua miettinyt?
Vielä tuosta limatilanteesta, usein ennen kuukautisia on ns. kuiva kausi, mutta yksilöllistä tuokin. Ja kiva kun vauvahuuruat sinäkin täällä :). Sitä tarvitaan vastapainoksi välillä esiin nouseville synkemmille tunnelmille.
Kyselit yrityksen pituudesta, me olemme olleet ilman ehkäisyä huhtikuusta -14 asti.
Maija1984, minulla on kokemusta vain markettimerkkisistä ovulaatiotesteistä, joten en osaa sanoa millaisia viivoja nuo apteekin testit näyttävät. Minulle ovulaatiotestit ovat edelleenkin, kaikkien näiden kuukausien jälkeen, aika arvaamattomia kavereita! Tuntuu, että niiden kanssa (kuten oikeastaan kaiken raskaaksi tulemiseen liittyvän) asiat ovat kovin yksilöllisiä. Ehkä homma selkenee, kun sitkeästi tikutat. Tiedän, miltä pitkät kierrot tuntuvat, ja lähetän kaiken mahdollisen tsempin sinulle!! Toivottavasti tästä kierrosta tulee lyhyempi kuin tuo 47pv!
Eitne, ihana kun kirjoittelet tänne! Välillä harmittaa, että pääsenkö ollenkaan teidän ihanien kanssa samaan aikaan vaihtelemaan raskauskuulumisia... Mutta ehkä niin vielä käy. Minäkin olen jostain lukenut, että lh-taso voi jossain tapauksessa nousta, mutta munasolu ei pääse irtoamaan. Niin taisi käydä tässä kierrossa. Onko sinulla pahoinvointia tms? Ja olette ihanan kärsivällisiä tuon ultran kanssa. :) Saattaisinpa itse sännätä varhaisultraan, jos joskus plussan saisimme.
JanetteO, sinua on jo kaivattukin täällä! Tiedän niin, miltä tuntuu välillä kyllästyä vähän kaikkeen, greippimehuun ja vitamiineihin ja viiniin ja teehen ja omiin ajatuksiin ja kaikkiin tyhjiin/haaleisiin typerys-testitikkuihin ja joskus seksiinkin ja HALUAMAAN VAUVAA.
On ärsyttävää polkea paikallaan! Kyllä tässä kokoajan tapahtuu kaikkea muutakin, kiinnostavaa ja iloista ja surullista. Mutta sitten on tuo yksi kynnys, jonka yli ei pääse, testitikkuun piirtymätön viiva. Biologinen pakkomielle.
Voimaa pitkään kiertoon kaikille meille joilla se perhana on päällä!
Meillä on ylihuomenna se lääkäriaika, jota odotamme molemmat kovasti. Minä suurinpiirtein valmiina kuristamaan lääkärin ja tuikkaamaan itseeni pari lähintä hormonipistosta, jos joku käskee meitä odottelemaan rauhassa.
Kiitos lämpimistä sanoista Eitne ja Greta!
Poppy, tervetuloa joukkoon!
Minulla on juuri nyt niin hiljainen olo, että sanatkin piiloutuvat. Tänä aamuna olen lumen äänettömyyden saartama. Loma on ollut kuitenkin mukava, ja on ollut hienoa nähdä läheisiä. Ensimmäistä kertaa sydän kutistui vähän lapsiperheiden seurassa. Tunteiden tasolla vuoristoradalla. Välillä olen todella toiveikas ja suhtaudun luottavaisesti tulevaan, sitten, ihan yllättäen saattaa tulla väsymys ja suru. Haamun halauksia.
Ensi viikolla on se kauan odotettu julkisen puolen aika, jossa suunnitellaan meille hoitoa.
Minulla on nyt kiertopäivä 54, testit tyhjiä. Varsinainen lässähdys kaiken sen o-testiriemun jälkeen.
Megan, käytkö täällä, olisi niin kiva kuulla, miten teillä menee? Miten muut? Kaipailen teitä. <3
Tyttö ja varis ja hiljainen Haamu
Maija, gynellä siis varoiteltiin niistä superhalvoista liuskatesteistä, ei hätää noiden clearblue-testien kanssa. :) Ja hei, hyvinhän olet onnistunut tupakoinnista luopumisessa jo, enää viime silausta vailla!
En osaa oikein vastata noihin hormonikysymyksiisi. Mutta se, ettei lääkäri maininnut ultratessa ovulaatiosta, tuskin tarkoittaa mitään. Minunkin on joskus pitänyt erikseen tiedustella esim. limakalvon paksuutta, vaikka olen ollut nimenomaan lapsettomuusasiassa gynellä. He eivät varmaan huomaa aina sanoa kaikkia havaintojaan ääneen, kun taas me vauvakuumeiset elämme tiedonmurusilla. :D
Täällä ei ihmeempää. Lämmöt ovat edelleen korkeat, (täysin vääräoppisesti pitkin päivää mitattuna, mies on naureskellut, kun hiivin kotona kuumemittari suussa) ja siitä sitten elää pieni sitkeä toivonkipinä. Ihan sekopäistä, olenhan tehnyt viimeisen negatiivisen testin eilen ennen lääkärikäyntiämme!
Minun on ollut nyt vähän vaikea keskittyä työhön tältä kuumeilulta...ärsyttävää. Kaikkein hermostuttavinta se on siksi, että emme voi yhtään tietää, kauanko tämä välivaihe tulee jatkumaan. Tarvitsisin kovalevyn tyhjennyksen tästä kaikesta haluamisesta, toivomisesta ja pelkäämisestä! Joku hetkeen keskittymisessä auttava uusi harrastus olisi nyt paikallaan. Minulla on vaan niin tiukat aikataulut tälle keväälle, että säännöllinen osallistuminen ei taitaisi onnistua.