Trooppinen tuuli

p.s Maailman parhain syntymäpäivälahja olis kyllä plussa! ;) :D

Pitkästä aikaa täällä taas. :)
Onnea kukkaistytölle ja muille plussanneille!!! :)
Viimeksi, kun kirjoitin, niin kerroin siitä alavatsan krampista. Sen jälken on ollut menkkakipuja, onko siitä nyt jo 2 vk, kun ne alko eli alaselän särkyä, jomotusta, itkuherkkä ja rinnat kipeänä. Ja valkovuotoa on ollut nyt 5 päivän ajan. Ehkä oviksen merkkejä? Ovistesti on kanssa näyttäyttänyt  3 pv:n ajan puolivahvaa plussaa.
Teen r-testin joka vkl pe, la tai su. Ajattelin tehdä sen taas huomen aamuna.

Tännepä tuun sitten minäki. :) Lasta yritetty sellaset 2 vuotta, välillä jäi vähän taka-alalle, kun muu elämä tarvitsi tilaa.
Milloinkaan ei ole ollut menkat säännölliset ja monien lääkärissäkäyntien jälkeen, v. 2008, T. Olkinuoran vastaanotolla sitten sain tietää, että PCOS vaivaa. ..Silloin ei ollut lapsen saaminen ajankohtaista. Tämän vuoden tammikuussa sitten kävin gynellä, joka ei nähnyt, kuten tavallisesti, mitään PCOS:ta ja määräsi terot ja munasolunkypsytylääkkeet. No menkat tuli kahdesti ja niiltä jäljiltä sitten olleen ei ole kuulut menkkoja.
Painoa olen pudottanut n.15 kg, syönyt karpisti  2 kk, B-vit. ja foolihappoja ja maca-jauhetta 2 vk. Liikuntaa en ole
Ollut viikon ajan painon tunnetta alavatsalla, samoin rinnat kipeänä sivuilta (raskausarpia tullut lisää niihin pitkän ajan jälkeen) ja eilen tuli 10-15 min kestävä kipukrampii tuonne kohdun alueelle (ovista veikattiin tuolla toisessa ketjussa). Negatiivistä näytti r-testi pe aamulla. Pitääpä tilata noita ovistestejä. :)
Käyn nyt 19.9. taas yksityisellä gynellä. Ajattelin myös ottaa taas yhteyttä johonkuhun PCOS:n perehtyneeseen gyneen.

Onnee WEEBEE!!! :)

Ehkä meilläkin on joku päivä tuo suurenmoinen hetki käsillä! <3

Tässä vielä pieni tarina.
Olin kuumeillut kauan vauvasta ja kaikkialla, missä liikuin tuntui olevan lastenvaunuja, oottavia äitejä, lapsen itkua, jokeltelua...
Sitten kerran menin metroon ja istuuduin vastapäätä lastenrattaita, jossa oli ehkä n. 1-vuotias suloinen tummaihoinen lapsi. Katsoin lasta ja tunsin, kuinka oma kaipuuni saada oma lapsi voimistui ja melkein tuli itku siinä. Se lapsi katsoi minua tarkkaan ja yhtä äkkiä se alkoi hymyillä! Voi, niin suloinen! Metro tuli seuraavalle asemalle ja vanhemmat lapsensa kanssa olivat poistumassa, niin lapsen ilme muuttui mutrulle ja se ojensi kätensä minua kohti. Se varmaan tunsi empatiaa, vaikkei tiennyt syytä. Yritin hymyillä ja vilkutin takaisin.

Ihana saada tsemppausta, Legolatar! :)) Mieheni on kannustanut 10+ arvoisesti karppauksessa, en varmaan omin voimin olis päässy näin pitkälle. Vielä pieni tiristys, 3 kg ja olen siinä painossa, mihin tohtori toivoi mun pääsevän. :) Plus pitää pitää tuo jonkinnäköinen karppi päällä, niin ei heittele insuliinit.

Onko muuten muilla kokemuksia maca-jauheesta?

Kyllä on mukava jatkaa täällä muitten mukana tärppäilyä!

Oisko??? :) <3 Heitin jo miehelle vällyjen heiluttelusta! :P Lataa ja varmista! Jos onnistuu raskautuminen, niin kiitoskortin lähettäminen sulle sitten liene edessä, Kaziska! :D :P