Toivonpilkahdus

Meillä poika nukkunut omassa sängyssä jo n. 3kk lähtien. Yksi aamu mies otti pojan viereen nukkumaan ja nukahti itse. Poika lähti konttaamaan ja tippui sängystä kun ei osannut varoa. mies heräsi vasta huutoon. Tosin mies kyllä nukkuu muutenkin paljon sikeämmin kuin minä, itse herään joka inahdukseen, joten itse olisin varmasti herännyt jos poika olisi liikkeelle lähtenyt..

Ääni annettu.. Toivottavasti myös muilta tulee ääniä..

imetin 6kk kunnes pika itse päätti että rinta saa jäädä. Imetyksen lippuvaiheessa ja sen jälkeen paino vaan yht' äkkiä tippui. ennen raskautta meni n.38-40 koon housut, nut menee 34-36. Eli kiloja on todella paljon hävinnyt. inhottaa vaan kun ei haluais olla näin laiha ja kaikki tutut ja sukulaiset vaan voivottelee että oletpa laihtunut. Ja kylevät syönkö kunnolla. Joku kerta varmaan tiuskaisen että olkaa jo hiljaa. Kun otdellakaan en näin laiha halua olla.

6kk ryömimään, 7kk istumaan ilman tukea, konttaamaan, ja seisomaan tukea vasten ja kävelemään " puita pitkin" . nyt 9,5kk ja seissyt jo ilman tukea parikymmentä sekuntia ja kova olisi halu pästä kävelemään. Pari askelta ilman tukea on jo ottanutkin. On kyllä tosi liikkuvaine ja utelias lapsi.

Selvästi kyllä eidän poika (nyt 9.5kk) tietää sanan ei. Toisinaan uskoo, mutta joskus taas on kuin ei kuulisikaan. kun itukasti sanoo ei niin joskus alkaa itkemään ja puistattamaan. On melko hauskan näköistä kn sanoo ei niin poikaa alkaa puistattamaan.. Eli ilmeisesti ei hirveän kiva sana ole. Mutta tietää kyllä tarkoituksen. (silloin kun itse haluaa.)