Tirehtööri

Onnea kaikille uusille plussanneille!! Toivottavasti kevät tuottaa vielä paljon lisää plussia.



Katosin tädin viime vierailun jälkeen taustalle, koska olin yltiöpositiivinen plussan suhteen ja tädin tulo ottikin henkisesti aika koville. Tuntui, ettei kovasta yrityksestä huolimatta onnistu ikinä ja oli kauhean vaikeaa lukea täältä iloisia vauvauutisia.



Lisäksi yksi parhaista ystävistäni, jonka en tiennyt edes yrittävän, plussasi viime kuussa heti ensi yrittämällä ja vaikka olenkin onnellinen hänen puolestaan, minulle tuli tunne, että olen maho vanha lehmä, joka ei koskaan tule saamaan lapsia.



Tädin vierailua on odoteltu tälle tai huomiselle päivälle. ja tänään päätin siten tehdä testin, vaikken plussaan uskonutkaan. Tikkuun tuli kuitenkin aivan haaleanhaalea toinen viiva!!! Tunteet ovat aika ristiriitaiset, koska tässä kuussa ei olla paljoa edes yritetty ja viiva oli tosiaan hirmu haalea. Miehelle piti näyttää tikkua ennenkuin uskoin, että viiva siinä tosiaan taitaa olla.



Pääsiäiseksi menemme mökille vanhempieni kanssa ja sovin miehen kanssa, että testaillaan uudelleen vasta maanantaina, jotta viiva ehtii kunnolla tummentua, jos on tummentuakseen.



Tunnelma on epäuskoinen, mutta onnellinen.

Tädin piti tulla tänään, mutta eipä ole kuulunut. Meillä täti kolkuttelee aina heti aamulla tai aamuyöllä useimmiten niin, että herään tädin tuloon. Tänään se noita-akka ei siis ainakaan ole tulossa ja toivottavasti ei huomennakaan eikä enää pitkään aikaan. Haluaisin kovasti tikutella jo huomenna, mutta päätin jättää suosiolla viikonloppuun, ettei huominen työpäivä mene ihan pipariksi, jos tulos on toivottu. Saisi sentää viikonloppuna sulatella asiaa ja ïhmetellä.

Miehellä on edessä viikonloppureissu ja minä jään kotiin koiravahdiksi. Onko kovin väärin miestä kohtaan, jos uteliaisuuttani kuitenkin testaan jo lauantai tai sunnuntai-aamuna vaikka mies ei vielä ole paikalla. Voisin sitten keksiä jonkun kivan tavan paljastaa uutiset, kun siippa astuu kotiovesta sisään sunnuntaina.



Kp 29/28 yk 2 ja toiveikasta kutinaa vatsanpohjassa

vai olenko vaan syönyt jotain sopimatonta, kun vatsa käyttäytyy niin omituisesti. Vatsaa on nipistellyt ja ikäänkuin viiltänyt parinä päivänä ja röyhtäilen jatkuvasti kuin satmajätkä. En ole oikeastaan ikinä röyhtäillyt etenkään ääneen, mutta paineen tunteeseen ei tunnu auttavan mikään muu kuin äänekäs röyhtäily. Mielenkiinnolla odottelen ensi viikon loppupuolta. Jos plussa tulee, voin sitten tästä ällöttävästä röyhtäilystä tunnistaa jatkossakin plussat.



kp 21/28 yk 2

mentiin ystäväpariskunnan kanssa baariin. Lähtiessämme päätin, että nyt on viimeinen juopottelureissu ennen raskautumista ja medin ihan viimeisen kautta. Nyt siis ihan aavistuksen humalassa kirjoittelen :). Yhdyntä sui juuri ovulaatin kohdalle. Mitään oieita ei ole, mutta mielessäni olen varma, ettö isänpäiväksi olisi iso lahja tiedossa. Hullu optimisti kun olen,

kp 16/28 yk2.

Onkohan kellään muulla sellaista oloa, että elo on yhtä ovulaation odottelua? Ensin kuukautisten alettua odotellaan, että pääsisi taas yrittämään ja ovulaation jälkeen odotetaan yrittämisen tuloksia. Jos täti päättää vierailla, on seuraava kierto taas samaa odottelua. Hölmöintä on, että odotetaan, että päästäisiin odottamaan. Ikäänkuin istuisimme odotushuoneen eteisessä, jotta pääsisimme odottamaan, vielä yhdeksäksi kuukaudeksi.

Juhlistettiin miehen kanssa ovista menemällä heti töistä tultuamme vällyjen väliin. Hetkittäin on tullut mieleen pelko, että latistavatko vauvahaaveet seksielämänne, mutta makuuhuoneessa ei vauvahaaveet käyeet edes mielessä.



Onnea vielä kaikille uusille plussanneille! Kylläpä teitä o paljon. Toivottavasti moni meistä haaveilijoista liittyy vielä joukkoonne.



yk (virallisesti) 2. kp 13/28