Terhi Eväkallio
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Terhi Eväkallio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terhi Eväkallio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen omassa hiljaisessa sisimmässäni pieni feministi, joka kannattaa TASA-ARVOA, mutta en tee aatteistani numeroa ja keskustelen niistä vain lähimpien ihmisten kanssa.
En tahdo olla "julkifeministi," koska nykyään sellaiset tuntuvat tahtovan nostaa naisen asemaa ja lytätä miehiä. He huutavat kaduilla kuinka kädet ylhäällä kainalokarvat loistaen, kuinka naisella on oikeus olla karvoja ja harrastaa seksiä kenen kanssa vaan koska vaan. Nojoo niin onkin, mut ei sitä kovin kärkkäästi minusta tarvitse kuitenkaan ilmaista. Anteeksi tämmöinen kärjistävä yleistys, mutta sellainen mielikuva mulla feministeistä on... :(
Kuulun itsekin tähän hiljaisten feministien kastiin ja olen sitä mieltä, että monesti äärifeministeillä lähtee homma niin sanotusti lapasesta. Tämän takia feminismi sanana aiheuttaa monessa negatiivisen kaiun ja moni pelkääkin myöntää ääneen olevansa feministi. Uskon kuitenkin myös, että näille kainalokarvojen esittelijöille on vielä tarvetta tässä ajassa, koska he murtavat juurtuneita käsityksiä naiseudesta ja nostavat esiin monia tabuina pidettyjä asioita kuten sen, että naisella on yhtälainen oikeus seksin harrastamiseen kuin miehellä. Ilman näitä eturintaman naisia naiseuden käsite olisi varmasti paljon kapeampi kuin mitä se tänä päivänä on.
Mikä ihmeen oikeus seksin harrastamiseen? Naisillehan se on ihan rajattomasti mahdollista. Kysymys on enemmän että minkälaista seksiä tänään tekisi mieli.
Muotoilin ehkä vastaukseni hieman epäselvästi. Tarkoitin, että naisella on oikeus harrastaa seksiä kenen kanssa vaan ja koska vaan. Oikeudella tarkoitan sitä, että naisilla on vapaus valita harrastaa seksiä ilman, että se nähdään paheksuttavana. Onneksi tänä päivänä se onkin monessa kulttuurissa rajattomasti mahdollista, mutta aina ei ole ollut.
Monessa kulttuurissa?
Se on mahdollista tasan länsimaisessa kulttuurissa, eikä sielläkään kaikkialla.
Ajattelin kommentissani kulttuurin hieman pienemmässä mittakaavassa. Ajattelin, että monessa yhteiskunnassa ja yhteisössä onneksi elää jo kulttuuri, jossa naisen oikeus harrastaa seksiä on yhtälainen miehen kanssa. Mutta olet oikeassa! Useammassa kulttuurissa asia ei näin ole.
Vierailija kirjoitti:
Terhi Eväkallio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen omassa hiljaisessa sisimmässäni pieni feministi, joka kannattaa TASA-ARVOA, mutta en tee aatteistani numeroa ja keskustelen niistä vain lähimpien ihmisten kanssa.
En tahdo olla "julkifeministi," koska nykyään sellaiset tuntuvat tahtovan nostaa naisen asemaa ja lytätä miehiä. He huutavat kaduilla kuinka kädet ylhäällä kainalokarvat loistaen, kuinka naisella on oikeus olla karvoja ja harrastaa seksiä kenen kanssa vaan koska vaan. Nojoo niin onkin, mut ei sitä kovin kärkkäästi minusta tarvitse kuitenkaan ilmaista. Anteeksi tämmöinen kärjistävä yleistys, mutta sellainen mielikuva mulla feministeistä on... :(
Kuulun itsekin tähän hiljaisten feministien kastiin ja olen sitä mieltä, että monesti äärifeministeillä lähtee homma niin sanotusti lapasesta. Tämän takia feminismi sanana aiheuttaa monessa negatiivisen kaiun ja moni pelkääkin myöntää ääneen olevansa feministi. Uskon kuitenkin myös, että näille kainalokarvojen esittelijöille on vielä tarvetta tässä ajassa, koska he murtavat juurtuneita käsityksiä naiseudesta ja nostavat esiin monia tabuina pidettyjä asioita kuten sen, että naisella on yhtälainen oikeus seksin harrastamiseen kuin miehellä. Ilman näitä eturintaman naisia naiseuden käsite olisi varmasti paljon kapeampi kuin mitä se tänä päivänä on.
Mikä ihmeen oikeus seksin harrastamiseen? Naisillehan se on ihan rajattomasti mahdollista. Kysymys on enemmän että minkälaista seksiä tänään tekisi mieli.
Muotoilin ehkä vastaukseni hieman epäselvästi. Tarkoitin, että naisella on oikeus harrastaa seksiä kenen kanssa vaan ja koska vaan. Oikeudella tarkoitan sitä, että naisilla on vapaus valita harrastaa seksiä ilman, että se nähdään paheksuttavana. Onneksi tänä päivänä se onkin monessa kulttuurissa rajattomasti mahdollista, mutta aina ei ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Olen omassa hiljaisessa sisimmässäni pieni feministi, joka kannattaa TASA-ARVOA, mutta en tee aatteistani numeroa ja keskustelen niistä vain lähimpien ihmisten kanssa.
En tahdo olla "julkifeministi," koska nykyään sellaiset tuntuvat tahtovan nostaa naisen asemaa ja lytätä miehiä. He huutavat kaduilla kuinka kädet ylhäällä kainalokarvat loistaen, kuinka naisella on oikeus olla karvoja ja harrastaa seksiä kenen kanssa vaan koska vaan. Nojoo niin onkin, mut ei sitä kovin kärkkäästi minusta tarvitse kuitenkaan ilmaista. Anteeksi tämmöinen kärjistävä yleistys, mutta sellainen mielikuva mulla feministeistä on... :(
Kuulun itsekin tähän hiljaisten feministien kastiin ja olen sitä mieltä, että monesti äärifeministeillä lähtee homma niin sanotusti lapasesta. Tämän takia feminismi sanana aiheuttaa monessa negatiivisen kaiun ja moni pelkääkin myöntää ääneen olevansa feministi. Uskon kuitenkin myös, että näille kainalokarvojen esittelijöille on vielä tarvetta tässä ajassa, koska he murtavat juurtuneita käsityksiä naiseudesta ja nostavat esiin monia tabuina pidettyjä asioita kuten sen, että naisella on yhtälainen oikeus seksin harrastamiseen kuin miehellä. Ilman näitä eturintaman naisia naiseuden käsite olisi varmasti paljon kapeampi kuin mitä se tänä päivänä on.
Tee mieli vetää naamapalmut joka kerta, kun esim. avoimessa pk:ssa joku lapsista on käyttäytynyt huonosti ja sitten sen äiti tai isä aloittaa sen saman tunnekasvatuspälätyksen. Sehän siis kuuluu pienin vaihteluin näin: "kulta pieni, minä näen, että sinä olet vihainen ja on aivan ok olla vihainen, mutta ei silti saa ottaa toisen lelua/lyödä toista/etuilla jonossa". Sitten kun tämä fraasi on toistettu, niin se mukula päästetään jatkamaan hölmöilyjään toisten lasten sekaan.
Mikähän siinä on, että juuri kukaan vanhempi ei näköjään osaa ajatella kasvatusasioista itse vaan pitää mennä sen neuvolan suositteleman tunnekasvatuksen mukaan vaikka hyvin näkisi ettei se toimi ja että se kuulostaa lapsestakin aivan naurettavalta.
Mikä sinua siinä ärsyttää niin paljon? Jos kyse on rajojen puutteesta, niin myös tunteiden sanoituksella pyritään puuttumaan lapsen huonoon käytökseen. Lähestymistapa on vain erilainen. Meillä sanotetaan tunteita lapselle ja olen kokenut tavan tehokkaaksi. Koen, että lapsi ymmärtää paremmin ja rauhoittuu nopeammin kuin ilman sanoittamista. Ja eihän tunteiden sanoitus poissulje kieltämistä.
Olen myös miettinyt paljon eri kasvatusmenetelmiä ja tullut itse siihen tulokseen, että haluan käyttää tunteiden sanottamista lapsilleni.
Mihin perustat väitteesi, että naisen värkit vahingoittuvat helpommin tai, että feministit lisääntyvät heikommin?