Tappi

Kiitokset kirjoittajalle rohkaisusta.

Ihan mielenkiinnosta, onko terapiassa käynnit auttaneet ja kuinka olette uskaltaneet puhua kaikkein arkaluontoisimmista asioista. Se mietityttää, että kuinka sitä uskaltaa niistä puhua.

Sen verran otettava sanoja takaisin, että kyllä vaimo suurimmaksi osaksi tietää. Siis tulehduksen, vasektomian ja tulehduksen tuomat vaivat mm. Kivuliaan siemensyöksyn ja lievän erektio-ongelman. Tutkimusten tuomat traumat on jotenkin niin arkoja, etten ole kenellekään niistä koskaan puhunut. Toisaalta taas tuntuu siltä että onko traumani liian isoja suhteessa tapahtumiin. Vasektomia ja neljä vajaa viikon reissua sairaalassa kivestulehduksen takia ei kuitenkaan niitä vakavampia ole. Ja se saa miettimättä että vienkö joltain paikan terapiassa jolla on todellisia ongelmia.

Verikokeissa ei syytä havaittu. Ainoastaan Testo korkealla, mutta ei pitäisi olla vaikutusta. Lääkäri epäili joko ohimeneväksi tilanteeksi tai jopa stressistä aiheutuvaksi. Mene ja tiedä.

Tässä hoitojen aikana kyllä tullu hyvin selväksi miehen rooli, naisen tuki ja objekti joka korvattavissa luovutetuilla. Ainakin henkilökunnan asenne on kyllä ollut julkisella juuri tämä. Vaimo hommas kaiken maailman vitamiinit ja sinkit, niillä voi olla ilmeisesti jotain positiivisia vaikutuksia tuotantoon. Itse kuitenkin aika varauksella tuohon suhtaudun, toisaalta voi olla senkin takia etten jaksaisi tällä hetkellä ottaa lisää lunta tupaan. Tarpeeksi nyt jo yhdelle sulattelemista.