Tähtitaivas☆

Vierailija kirjoitti:

[quoheite=Tähti☆]

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.

Mitä sinä höpötät??? Leskellä on lakisääteinen asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Ei tarvita mitään sopimuksia tai korvauksia. Leski asumisoikeuden haltijana maksaa yhtiövastikkeen ja muut asumiskustannukset. Jos leski haluaa tehdä pintaremonttia tai uusia keittiökalusteet, leski maksaa. Jos putkiremontti, menee omistajien maksettavaksi (leski voi omistaa 0 % tai sitten vaikka 50 %). 

Omistajat voivat myydä asunnon. Joko lapset tai sitten leski mukana, mutta myynti ei ole realistista, sillä kukaan ei osta asuntoa, jossa se lesken asumisoikeus. Usein soivtaan, että myydään kyseinen asunto ja saaduilla varoilla ostetaan leskelle pienempi, paremmin soveltuva asunto myynnistä saaduilla varoilla. Loppurahat jaetaan. Sopimuksella todetaan, että lesken asumisoikeus siirtyy koskemaan tätä uutta asuntoa. 

Yksi erittäin suuri virhenäkemys on se, että jos leski, jolla asumisoikeus, menee uusiin naimisiin ja leski kuolee, niin asuntoon kohdistuva asumisoikeus siirtyisi uudelle leskelle. Näin ei tapahdu, jos kyseisessä asunnossa on ns. kolmansia omistajia. Tyypillinen tilanne on, että vainaja on omistanut 50 % ja leski 50 % ja vainajan 50 % perintönä rintaperillisille. Jos tämä leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat kyseisessä asunnossa ja leski kuolee, niin tämä uusi puoliso/leski ei saa asumisoikeutta kyseiseen kotiin. Siellä on nämä ns. kolmannet omistajat eli ensiksi kuolleen vainaja perilliset. 

Tämä ongelma tulee joskus eteen (esim. juuri nyt työn alla), kun ei ole sitä ositusta ja jakoa tehty ensimmäisenä kuolleen jälkeen, vaan tilanne se, että äiti kuollut v. 2014 (omistus 50, leski 50 ja kaksi lasta). Leski uusiin naimisiin ja uuden puolison omistus 0. Tätä uutta puolisoa ei koske lesken asumisoikeus, koska siellä nämä lapset omistajina uudelle leskelle tehdystä testamentista huolimatta.

Osituksen ja jaon kautta pyritään siihen, että uusi leski saa pitää asunnon. Lakisääteinen se ei enää ole. 

F

Jos yhteinen asunto ei ole omassa omistuksessa, niin lesken tilanne ei ole sama. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että asumisoikeutta ei leskellä olekaan, koska kiinteistön omistaa joku muu.

Vaikka olisi asuttu talossa kymmeniä vuosia, niin ilman omistusta kiinteistöstä, on tilanne eri, koska talon omistaa joku muu.

Jos leski siis omistaa jotain, niin tilanne on eri. Mutta tässä yritän sanoa siitä, että aina leski ei omista mitään, eikä ole saanut perintönä mitään osuutta talosta, elleivät ole koskaan omistaneet taloa, jossa ovat asuneet.

Näitäkin on olemassa.

Olet väärässä. Lesken ei tarvitse omistaa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta yhtään mitään ja silti on lesken asumisoikeus (kyseessä ei siis uuden avioliiton leski, jolle asumisoikeus ei tule, jos muita omistajia kuin alkuperäinen leski). 

Lesken asumisoikeus menee lakiosan yli, testamentin yli ja vielä avioehdonkin yli. 

Ainoa poikkeus koskee tilannetta, että leskellä on omassa omistuksessaan toinen kodiksi soveltuva asunto. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on ns. sijoitusasunto, johon leski voi muuttaa. 

Näitä hommia vääntänyt yli 20 vuotta, joten luulen hieman perspektiiviä itsellä olevan. 

F

Hei, puhutaan varmaan eri asioista. Jotta asumisoikeus leskellä olisi, niin puolisoiden täytyy omistaa kiinteistöä. Vaikka leski ei omistaisi mitään, niin kiinteistö ei voi olla täysin toisessa omistuksessa.

Ei sellaiseen ole mitään asumisoikeutta, joka on muussa omistuksessa. Ei vuokra-asuntoonkaan voi itse ominpäin tehdä pintaremonttia😅

Tarkoitatko nyt tilannetta, että esim. minä omistan asunnon ja puolisot vuokralla? Jos se ensiksi kuollut puoliso omistaa, niin asumisoikeus on. Ei tietenkään ole asumisoikeutta, jos minä omistan asunnon ja he olivat vuokralla. 

Tällöin vuokrasopimusta muutetaan. 

Vai tarkoitatko, että A, B ja C omistavat asunnon ja puolisot X ja Y asuvat siinä? Tällöin tietenkin on kyseessä vuokrasuhde eikä asumisoikeutta voi olla. 

Nyt en ymmärrä yhtään, mitä tarkoitat kirjoituksillasi. 

F, asianajaja

Hei, kiva, että jaksat vielä kommentoida😊 tässä tilanteessa tarkoitan sitä, että sinä olisit omistaja, mutta talossa asuvat eivät ole vuokralla, koska tiedossa on testamentti, että talosta 50% tulee omistajan kuoltua. Juoksevia kustannuksia maksetaan tilanteen mukaan, koska omistaja on joustava.

Mutta sitten käy niin, että testamenttiin oikeutettu lapsi kuolee ennen, kuin testamentin tehnyt, eli käytännössä lapsi kuolee ennen vanhempaansa.

Leskelle ei voi jäädä taloon asumisoimisoikeutta.

Tässä tarkoitan tilannetta, että talossa asuneet, eivät ole omistaneet koskaan kiinteistöä ja talon omistaja on kuollut omien lapsiensa jälkeen, jotka kuolivat aiemmin, eli viimeisenä.

Omistaja on testamentilla ohjannut oman perinnön lapsilleen ja lapsenlapselle. Puolisoiden keskinäinen testamentti ei enää päde, koska toinen on kuollut aiemmin, kuin talon omistaja.

Sen jälkeen, kun omat lapset ovat kuolleet ennen äitiänsä, niin he eivät enää voi periä mitään, vaan vain elossaoleva lapsenlapsi.

Leski ei voi saada mitään.

Tuskin leskeä kukaan kodistaan haluaa ajaa pois, mutta ei hänellä ole kyllä mitään asumisoikeuttakaan...

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.

Mitä sinä höpötät??? Leskellä on lakisääteinen asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Ei tarvita mitään sopimuksia tai korvauksia. Leski asumisoikeuden haltijana maksaa yhtiövastikkeen ja muut asumiskustannukset. Jos leski haluaa tehdä pintaremonttia tai uusia keittiökalusteet, leski maksaa. Jos putkiremontti, menee omistajien maksettavaksi (leski voi omistaa 0 % tai sitten vaikka 50 %). 

Omistajat voivat myydä asunnon. Joko lapset tai sitten leski mukana, mutta myynti ei ole realistista, sillä kukaan ei osta asuntoa, jossa se lesken asumisoikeus. Usein soivtaan, että myydään kyseinen asunto ja saaduilla varoilla ostetaan leskelle pienempi, paremmin soveltuva asunto myynnistä saaduilla varoilla. Loppurahat jaetaan. Sopimuksella todetaan, että lesken asumisoikeus siirtyy koskemaan tätä uutta asuntoa. 

Yksi erittäin suuri virhenäkemys on se, että jos leski, jolla asumisoikeus, menee uusiin naimisiin ja leski kuolee, niin asuntoon kohdistuva asumisoikeus siirtyisi uudelle leskelle. Näin ei tapahdu, jos kyseisessä asunnossa on ns. kolmansia omistajia. Tyypillinen tilanne on, että vainaja on omistanut 50 % ja leski 50 % ja vainajan 50 % perintönä rintaperillisille. Jos tämä leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat kyseisessä asunnossa ja leski kuolee, niin tämä uusi puoliso/leski ei saa asumisoikeutta kyseiseen kotiin. Siellä on nämä ns. kolmannet omistajat eli ensiksi kuolleen vainaja perilliset. 

Tämä ongelma tulee joskus eteen (esim. juuri nyt työn alla), kun ei ole sitä ositusta ja jakoa tehty ensimmäisenä kuolleen jälkeen, vaan tilanne se, että äiti kuollut v. 2014 (omistus 50, leski 50 ja kaksi lasta). Leski uusiin naimisiin ja uuden puolison omistus 0. Tätä uutta puolisoa ei koske lesken asumisoikeus, koska siellä nämä lapset omistajina uudelle leskelle tehdystä testamentista huolimatta.

Osituksen ja jaon kautta pyritään siihen, että uusi leski saa pitää asunnon. Lakisääteinen se ei enää ole. 

F

Jos yhteinen asunto ei ole omassa omistuksessa, niin lesken tilanne ei ole sama. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että asumisoikeutta ei leskellä olekaan, koska kiinteistön omistaa joku muu.

Vaikka olisi asuttu talossa kymmeniä vuosia, niin ilman omistusta kiinteistöstä, on tilanne eri, koska talon omistaa joku muu.

Jos leski siis omistaa jotain, niin tilanne on eri. Mutta tässä yritän sanoa siitä, että aina leski ei omista mitään, eikä ole saanut perintönä mitään osuutta talosta, elleivät ole koskaan omistaneet taloa, jossa ovat asuneet.

Näitäkin on olemassa.

Olet väärässä. Lesken ei tarvitse omistaa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta yhtään mitään ja silti on lesken asumisoikeus (kyseessä ei siis uuden avioliiton leski, jolle asumisoikeus ei tule, jos muita omistajia kuin alkuperäinen leski). 

Lesken asumisoikeus menee lakiosan yli, testamentin yli ja vielä avioehdonkin yli. 

Ainoa poikkeus koskee tilannetta, että leskellä on omassa omistuksessaan toinen kodiksi soveltuva asunto. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on ns. sijoitusasunto, johon leski voi muuttaa. 

Näitä hommia vääntänyt yli 20 vuotta, joten luulen hieman perspektiiviä itsellä olevan. 

F

Hei, puhutaan varmaan eri asioista. Jotta asumisoikeus leskellä olisi, niin puolisoiden täytyy omistaa kiinteistöä. Vaikka leski ei omistaisi mitään, niin kiinteistö ei voi olla täysin toisessa omistuksessa.

Ei sellaiseen ole mitään asumisoikeutta, joka on muussa omistuksessa. Ei vuokra-asuntoonkaan voi itse ominpäin tehdä pintaremonttia😅

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.

Mitä sinä höpötät??? Leskellä on lakisääteinen asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Ei tarvita mitään sopimuksia tai korvauksia. Leski asumisoikeuden haltijana maksaa yhtiövastikkeen ja muut asumiskustannukset. Jos leski haluaa tehdä pintaremonttia tai uusia keittiökalusteet, leski maksaa. Jos putkiremontti, menee omistajien maksettavaksi (leski voi omistaa 0 % tai sitten vaikka 50 %). 

Omistajat voivat myydä asunnon. Joko lapset tai sitten leski mukana, mutta myynti ei ole realistista, sillä kukaan ei osta asuntoa, jossa se lesken asumisoikeus. Usein soivtaan, että myydään kyseinen asunto ja saaduilla varoilla ostetaan leskelle pienempi, paremmin soveltuva asunto myynnistä saaduilla varoilla. Loppurahat jaetaan. Sopimuksella todetaan, että lesken asumisoikeus siirtyy koskemaan tätä uutta asuntoa. 

Yksi erittäin suuri virhenäkemys on se, että jos leski, jolla asumisoikeus, menee uusiin naimisiin ja leski kuolee, niin asuntoon kohdistuva asumisoikeus siirtyisi uudelle leskelle. Näin ei tapahdu, jos kyseisessä asunnossa on ns. kolmansia omistajia. Tyypillinen tilanne on, että vainaja on omistanut 50 % ja leski 50 % ja vainajan 50 % perintönä rintaperillisille. Jos tämä leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat kyseisessä asunnossa ja leski kuolee, niin tämä uusi puoliso/leski ei saa asumisoikeutta kyseiseen kotiin. Siellä on nämä ns. kolmannet omistajat eli ensiksi kuolleen vainaja perilliset. 

Tämä ongelma tulee joskus eteen (esim. juuri nyt työn alla), kun ei ole sitä ositusta ja jakoa tehty ensimmäisenä kuolleen jälkeen, vaan tilanne se, että äiti kuollut v. 2014 (omistus 50, leski 50 ja kaksi lasta). Leski uusiin naimisiin ja uuden puolison omistus 0. Tätä uutta puolisoa ei koske lesken asumisoikeus, koska siellä nämä lapset omistajina uudelle leskelle tehdystä testamentista huolimatta.

Osituksen ja jaon kautta pyritään siihen, että uusi leski saa pitää asunnon. Lakisääteinen se ei enää ole. 

F

Jos yhteinen asunto ei ole omassa omistuksessa, niin lesken tilanne ei ole sama. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että asumisoikeutta ei leskellä olekaan, koska kiinteistön omistaa joku muu.

Vaikka olisi asuttu talossa kymmeniä vuosia, niin ilman omistusta kiinteistöstä, on tilanne eri, koska talon omistaa joku muu.

Jos leski siis omistaa jotain, niin tilanne on eri. Mutta tässä yritän sanoa siitä, että aina leski ei omista mitään, eikä ole saanut perintönä mitään osuutta talosta, elleivät ole koskaan omistaneet taloa, jossa ovat asuneet.

Näitäkin on olemassa.

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.