syntisäkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten äidillä on muutakin tekemistä kuin selittää kusipäälle kaikki mahdollinen viisi kertaa. Uudestaan ja uudestaan.

Millanen ihminen kutsuu omaa äitiään kusipääksi.. huhhuh.

 

Se joka käyttäytyy törkeästi on kusipää. Se että kenelle on sukua ei silti poista sitä kusipäisyyttä.

Taidat olla itse aikamoinen kusipää, ja kasvatat vielä lisää sitä lajia.

Ei se tee kusipääksi että haluaa lasten isän kanssa kasvattaa omat lapsensa ja itse katsoa mitä omassa kodissaan tapahtuu.

Kyllä ne lapset mummonkin on,. outo ajatus ettei mummo kuulu perheeseen, totta kai se kuuluu. Tunnut olevan niin miehesi tossun alla ja hurmoksessa ettet tajua omaa parastasi ja etenkään lastesi parasta.

Provo.

Lapset eivät ole mummon millään tavalla.

Totta kai ovat, vaikkei mummo huoltaja olekaan, mummo on tärkeimpiä perheenjäseniä. Näin ainakin omassa suvussani ja samoin nyt omilla lapsilla.

Onpa karu ja ankea perhe teillä, ellei mummoa siihen lasketa ollenkaan.

 

Mummo ei ole perheenjäsen. Hän on sukulainen.

Perhettä ainakin meillä. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä turhan nahan poistoa poikavauvoilta ei oikein voi silpomiseksi kutsua, mutta tytöillä oikeesti aiheutetaan vammoja ja silvotaan alapää, kaikkein herkin alue, kivun määrää ei voi ymmärtää mitenkään, siitä leikataan kokonaan klitoris irti ja reikä ommellaan kiinni, kunnes se avataan avomiestä varten yhtä brutaalisti, kun tyttö on perheensä toimesta myyty.

Kyllä islam on kiva ja puolustamisen arvoinen asia, vai mitä.

Juuri näin. :(

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä8082 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä8082 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloin muutama vuosi eron jälkeen seurustella todella kunnollisen miehen kanssa. Ei silti tulisi mieleenkään muuttaa yhteen. Murrosikäisestä tyttärestä tuskin olisi mukavaa, jos kotiin muuttaisi jokin ulkopuolinen. Lisäksi minä tuskin itse jaksan teinin kiukutteluja. Ehkä muutamme joskus yhteen. Toisaalta intohimo näyttää säilyvän, kun asutaan eri osoitteissa.

Ei se mies ole ulkopuolinen. Lasten täytyy ensin tutustua äidin kumppaniin. Ilmankos ex naiset ovat katkeria isän nyxistä. Elämä jatkuu sen eron jälkeen. Uusia kumppaneita tulee.

Kummallista tää nykyaika, kun ei muka hetkeäkään nainen selviä ilman parisuhdetta. Sen ymmärrän ettei miehet selviä, mutta nainen kyllä selviää. Ei me kaikki olla parisuhderiippuvaisia.

Mulle ei teinityttären äitinä tulisi mieleenkään tuoda kotiini miestä asumaan, vaikka ois miten "tutustuttu". Anteeksi, mutta ei ketään voi tuntea niin hyvin.

Jos et tunne "ketään niin hyvin" niin miksi alunperin teit lapsen jonkun miehen kanssa. Ethän voinut häntäkään tuntea niin hyvin. Olit silloin lapsenteko hetkellä parisuhderiippuvainen.

Siksi, että halusin lapsen. Eihän mulla sillon vielä ollut lasta, jota olisi pitänyt vierailta miehiltä suojella. Haloo pahvi.  

Nyt kun mulla on lapsi, ei tulisi mieleenkään jakaa kotia jonkun miehen kanssa.

 

Voi luoja.... eli et kykene rakastamaan miestä. Eikä tyttäresikään tule olemaan siihen kykenevä, koska hänellä ei ole sellaista parisuhdemallia.

Mulla ei ole tarvetta etsiä yhtään uusia ihmisiä elämääni, näissä nykyisissä läheisissä riittää rakastamista ihan tarpeeksi eikä jaksa kaikkia niitäkään nähdä tarpeeksi. Mihin sitä miestä tarvitaan? 

Voi luoja itselles vaan.

Eiköhän tytär ole ihan kykeneväinen omiin tunteisiinsa kun sen aika tulee, vaikka en tuo tänne jotain ulkopuolista miestä mäkättämään, asumaan ja opettamaan teinityttärelleni rakkauden saloja. Hyi hitto.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä8082 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloin muutama vuosi eron jälkeen seurustella todella kunnollisen miehen kanssa. Ei silti tulisi mieleenkään muuttaa yhteen. Murrosikäisestä tyttärestä tuskin olisi mukavaa, jos kotiin muuttaisi jokin ulkopuolinen. Lisäksi minä tuskin itse jaksan teinin kiukutteluja. Ehkä muutamme joskus yhteen. Toisaalta intohimo näyttää säilyvän, kun asutaan eri osoitteissa.

Ei se mies ole ulkopuolinen. Lasten täytyy ensin tutustua äidin kumppaniin. Ilmankos ex naiset ovat katkeria isän nyxistä. Elämä jatkuu sen eron jälkeen. Uusia kumppaneita tulee.

Kummallista tää nykyaika, kun ei muka hetkeäkään nainen selviä ilman parisuhdetta. Sen ymmärrän ettei miehet selviä, mutta nainen kyllä selviää. Ei me kaikki olla parisuhderiippuvaisia.

Mulle ei teinityttären äitinä tulisi mieleenkään tuoda kotiini miestä asumaan, vaikka ois miten "tutustuttu". Anteeksi, mutta ei ketään voi tuntea niin hyvin.

Mistä sait sen käsityksen ettei naiset selviä "hetkeäkään" ilman parisuhdetta. Oon voinut olla ilman pisimmillään 9kk. Oletko se sinä joka määrittää milloin on oikea aika etsiä uusi kumppani vai pitääkö siirtyä nunnaluostariin eron jälkeen?

9kk:tta pisimmillään ilman parisuhdetta, vau. Mitä tohon edes vastaisi.  Hrr.

En mä mitään määritä, kyllähän sinä saat hyppiä suhteesta toiseen niin paljon kuin huvittaa, ei sitä laki kiellä.  Mutta sellasia äitejä en ite arvosta enkä ymmärrä. Pidän vähän vajaina suoraansanottuna. Tiedän tollasia sarjarakastujia pari, eikä ne ole kummatkaan älyllä pilattuja naisia. 

 

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä8082 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloin muutama vuosi eron jälkeen seurustella todella kunnollisen miehen kanssa. Ei silti tulisi mieleenkään muuttaa yhteen. Murrosikäisestä tyttärestä tuskin olisi mukavaa, jos kotiin muuttaisi jokin ulkopuolinen. Lisäksi minä tuskin itse jaksan teinin kiukutteluja. Ehkä muutamme joskus yhteen. Toisaalta intohimo näyttää säilyvän, kun asutaan eri osoitteissa.

Ei se mies ole ulkopuolinen. Lasten täytyy ensin tutustua äidin kumppaniin. Ilmankos ex naiset ovat katkeria isän nyxistä. Elämä jatkuu sen eron jälkeen. Uusia kumppaneita tulee.

Kummallista tää nykyaika, kun ei muka hetkeäkään nainen selviä ilman parisuhdetta. Sen ymmärrän ettei miehet selviä, mutta nainen kyllä selviää. Ei me kaikki olla parisuhderiippuvaisia.

Mulle ei teinityttären äitinä tulisi mieleenkään tuoda kotiini miestä asumaan, vaikka ois miten "tutustuttu". Anteeksi, mutta ei ketään voi tuntea niin hyvin.

Jos et tunne "ketään niin hyvin" niin miksi alunperin teit lapsen jonkun miehen kanssa. Ethän voinut häntäkään tuntea niin hyvin. Olit silloin lapsenteko hetkellä parisuhderiippuvainen.

Siksi, että halusin lapsen. Eihän mulla sillon vielä ollut lasta, jota olisi pitänyt vierailta miehiltä suojella. Haloo pahvi.  

Nyt kun mulla on lapsi, ei tulisi mieleenkään jakaa kotia jonkun miehen kanssa.