sylviira

Miksi pitäisi erota jos teillä on muuten hyvä suhde? Muutatte vaan erilleen asumaan. Sillon et joudu huolehtimaan puolisosi asioista. Sulta putoaa valtava taakka harteilta ja puoliso ei ahdistu sun tehtävälistoista. Win-win.

Ja ennen kun tullaan sanomaan että ei ole varaa jne.: laske elintasoa muualta. Muuta halvemmalle alueelle, pienempään asuntoon, kimppakämppään, luovu autosta tms. Ja jos et silti pysty huolehtimaan itse asumiskustannuksistasi, saat asumistukea.

Ei ole koskaan ollut telkkaria, ihan vain koska musta ja puolisosta 95 % ohjelmista on roskaa ja tiedän että sitä kuitenkin jäisi toljottomaan, jolloin jäisi moni muu tärkeä elämässä tekemättä (esim. kaikki luovat jutut).

Lapset eivät ole osanneet kaivata vaikka toki kavereilla ovat joskus katsoneetkin. Meillä katsotaan melko paljon leffoja, myös olen ostanut lapsille hyviä lastensarjoja DVD:llä. Nyt molemmat lapset alakouluikäisiä, pyytävät välillä itsekin tiettyjä leffoja joista ovat kuulleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toiset kutsuu somessa lapseaan pelkällä etukirjaimella eikä koko nimellä? En oo tajunnut miksi?

Haluavat ehkä pitää yksityisyydestä kiinni edes jotenkuten.

Tarkennus vielä kysymykseen. Näin siis olen ajatellut, että yksityiseen liittyy. Valokuvat yms ymmärrän, mutta miten nimen sanominen siihen liittyy, nimiä on kalenterit pullollaan. En vaan tajua miten nimen sanominen vaikuttaa yksityisyyteen. Varsinkin kaikilla tuntuu nykyään olevan samat nimet melkei 😂

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos löytäisit netistä satapäin sinusta nuorena kirjoitettuja kommentteja (tyyliin "eilen Anna oli sanonut tarhassa että..." tai "Anna joutui sitten rehtorin puhutteluun koska" tai "Annalla on kuulemma poikaystävä, voi miten söpöä!"), ihan nimellä, ja tietäisit että kuka tahansa voi ne sieltä lukea?

Varsinkin jos päivityksen kirjoittajalla on sama sukunimi kuin lapsella, kenen tahansa on melko helppo tehdä hakuja nimellä ja löytää kaikki roska. Jos taas on kirjoiteltu vain etukirjaimella, niitä on mahdotonta hakea.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä ihan ihmeissäni, että aikuiset lapset ovat niin mustasukkaisia (?) omista vanhemmistaan, että vanhempien uudet puolisot ei käy. Aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin kakarat.

Onko sulla oikeita sydänystäviä? Siis sellaisia, joiden kanssa voit puhua kaikenlaisista ajatuksistasi ja myös ystävä jakaa kanssasi syvimmätkin tuntonsa? Jos on, ymmärrät varmasti, että myös siinä tapauksessa halutaan mieluiten tavata ilman puolisoa. Puolison mukanaolo muuttaa keskustelun pintapuoliseksi, sitten puhutaan vaikka politiikasta tai lasten edesottamuksista.

Sama pätee vanhempiin. Jos on läheinen vanhempansa kanssa (mitä en itse ole), haluaa varmasti puhua sellaisistakin asioista tai vaikka kysyä/antaa neuvoja, joista ei vieraamman uuden puolison kanssa juttelisi.

Vierailija kirjoitti:

Kutakuinkin näin. Minä olen kasvattanut lapseni itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Nyt on minun aikani olla itsekäs. Se on ihan ok, että lapset tulee silloin tällöin syömään, mutta muuten ei kiinnosta heidän kanssa kaveerata. On myös kerrottu, että tämä ei tule olemaan mikään mummola, johon voi tuoda lapset hoitoon.

Voitko vielä selittää, miksi oikein hankit aikoinaan lapsia? Väännä ihan rautalangasta, muuten vähän vaikea ymmärtää.