Swoman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuli myötähäpeä, kun Jannikaa seurasi. Hän oli ja on siis Mariskan fani. Tässä ohjelmassa vaan pitäisi olla artisteja. Jannika ei ole artisti. Hän osaa laulaa, mutta siinäpä se. Se kuuluisa x-factor puuttuu. Hän saattaisi olla paljon kiinnostavampi omana tylsänä itsenään. Nyt yrittää liikaa. Toinen juttu on se, että ehkä Jannikan tausta on liian ”helppo”. Suurimmat tunteiden tulkit tulevat vähän hankalista lähtökohdista tai ovat vain muuten vähän päästään sekaisin. Stig ei osaa edes kunnolla laulaa, mutta hänen aitoutensa tekee hänestä kiinnostavan. Pystyn samaistumaan siihen ujouteen, herkkyyteen ja keskeneräisyyteen.

Näin se vaan on. Parhaat kirjailijat ovat eläneet elämän, josta tulee kirjailija. Samoin on uskottavien laulajien kanssa. Uskottavuutta pitää olla. Tykkään kuitenkin Jannikasta ihmisenä ja toivon hänelle kaikkea hyvää. Hyvän miehen on ainakin löytänyt, onhan Toni tukenut häntä ja vienyt esim terapiaan valittamatta ja kyseenalaistamatta.

Tuo on kyllä vastenmielisin klisee ikinä. Kirjailijaksi tullaan kirjoittamalla. Siinä ei sen kummempaa salaisuutta ole.

Ei se ole klisee, vaan totta. Ymmärrän toki, että se ärsyttää niitä, jotka haluaisivat olla kirjailijoita, mutta joilla ei ole mitään mistä ammentaa. Miksi klassikkokirjailijoilla on usein kompleksinen elämänkaari, traumoja ja tragediaa, sisäistä ja ulkoista? Kovia kokemuksia. Olisiko Dostojevski pystynyt kirjoittamaan samantasoiset kirjat, jos hän ei olisi virunut Siperiassa tai kärsinyt pelihimon hulluudesta? Olisiko Vonnegut pystynyt samaan, jos hän ei olisi maannut tulimyrskyssä Dresdenissä ja vankileirillä? Olisiko Jack London pystynyt samaan, jos ei olisi elänyt elämää, jota eli.. jne. Kirjoittaja voi olla taitava, samoin kuin laulaja, mutta jos se jokin  puuttuu, ei hän koskaan pääse sille tasolle mikä on merkittävää ja vaikuttavaa. Minä en pääse, sinä et pääse, suurin osa ei pääse. 

Toisaalta Carl Barks kirjoitti loistavia ulkomaanseikkailuja, vaikka ei matkustanut missään. Toki tietenkin puhdasoppiset eivät laske sarjakuvataidetta miksikään.

Mutta onhan sitä tiettyjä vaikeuksia kirjoittaa uskottavasti jostain asiasta, josta ei ole omakohtaisia kokemuksia, silloin tosin ei tule niitä rajoitteitakaan siitä, että eihän tuo ole mahdollista. On se, senkuin kirjoittaa vaikkei oikeasti niin voisi mukamas tapahtuakaan.

Aika monta ns. omaelämänkertaa on mennyt läpi, vaikka ovat sittemmin paljastuneet sepitteeksi. Ja saaneet ties mitä palkintoja tai kriitikkojen ylistyksiä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mistä noita hulluja oikein löydätte? Itse olen tavannut kymmeniä tinder-miehiä, osan jopa jomman kumman kotona eikä kohdalle ole sattunut yhtään hullua tai kamalaa. Yksi veti pienehköt herneet nenäänsä pakeista, ainoa joka oli kuvaillut olevansa herrasmies :D

Mun suurimmat red flagit:

- herrasmiehet

- "tällaisia on harvoin vapaana"

- prinsessaa etsivät

Mutta panit kuitenkin kaikkien kanssa? Ettei mene treffit ihan hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki Jannika on kehittynyt alkuajoista todella paljon ja tehnyt todella paljon laulutaitonsa kehittämiseksi, muttei hänestä koskaan tule ykkösrivin tähteä vaikka mitä tekisi.

Karismaa kun ei vaan voi saada harjoittelemalla eikä aviomiehen kautta. Joku oli tuossa hyvin kuvaillut että Jannika vaikuttaa sellaiselta kympin tytöltä joka tekee kaiken ihan oikein ja täydellisesti, ja tekee varmasti hirveän työmäärän että saa tehtyä kaiken täydellisesti, mutta valitettavasti silläkään ei saa sitä X-factoria, karismaa tai mikä se nyt onkin mikä erottaa tähdet rivikansalaisista. Mitä kovempaa Jannika yrittää niin sen laskelmoivampi ja teennäisempi kuva hänestä tulee, ja sen luotaantyöntävämpi hän artistina on.

Olipas h******* hyvin kiteytetty. Täsmälleen samaa mieltä.

Ne on ihmejuttuja miten jollain on sitä jotain ja jollain ei vaan ole. Sinänsä tuollainen yrittäminen, laskelmointi, kaiken tekeminen täydellisesti jne. on kyllä aika tavallinen urapolku suurilla tähdillä. Se on bulshittia, että suurin osa olisi vain saanut sen menestyksensä olemalla vain oma itsensä eikä ole mitään suunniteltu, laskelmoitu eikä yritetty.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minustakin tästä aika vahvasti haiskahtaa se että tuotantokoneisto on nyt "pudottanut" tämän taivaalta tippuneen "kyvyn" Ylpön syliin. Tämän ohjelman (ja kaiken viihteen mitä Nelosella pyörii) taustalla pyörähtää sellainen mediakoneisto joka käyttää näitä ohjelmia todella räikeästi tiettyjen artistien nostamiseen, ja nyt on haistettu tämä että näiden fiittaajien avulla pystytään nostamaan uusia lypsylehmiä framille, koska onhan tämä ohjelma melkoinen mainospaikka. Ja Ilta-Sanomat sitten kirjoittaa ylistäviä juttuja heti samana iltana ja nostetaan biisit välittömästi radiosoittoon Nelosen lukuisille kanaville niin aika äkkiä on saatu myytyä nämä uudet "kyvyt" isolle osalle kansaa.

Niin, ainahan alhaiset levy-yhtiöt ovat yrittäneet puffata artistejaan, mutta ei se lähde, jos yleisö ei pidä.

Olen kyllä luullut, että Vain Elämää pitäisi olla niissä esiintyvien artistien uusi ponnahduslauta. Kuinkakohan moni on sen tilaisuuden onnistunut käyttämään oikeasti hyödyksi? Cheek varmaan ainakin, muiden suosion kasvusta en osaa sanoa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mariska ei osaa laulaa... kantsii tehdä vaan muille niitä biisejä. Tänäänkin kaikki sen omat biisit ollu aika surkeita, vaan ne muille tehdyt on hyviä. Ja siksi kun muut osaa ne laulaa. Tiedän, alapeukkuja sataa, otankin jo ☂️ valmiiksi.

Kyllä Mariskalla on tosi miellyttävä ääni studiovedoissa. Livenä homma ei kyllä yleensä kanna. Mutta onhan Mariska laulajana siltikin ihan eri planeetalla kuin Stig. Mä en oikeasti ymmärrä edelleenkään kuinka laulutaidoton voi päästä noinkin pitkälle vakavastiotettavana artistina. Sen Stig Dog pelleilyn vielä ymmärsi, huumoriin kuului vielä sekin, että se ei osannut mitään, vaikka uho oli kova.