Suzyanne

Sairastan harvinaista, invaliidisoivaa sidekudossairautta, Ehlers-Danlosin oireyhtymää eli EDS:ää. Meni 20 vuotta ennen kun löysin niin fiksun lääkärin että hän keksi mikä minua vaivaa. Sitä ennen minua kehotettiin aina hakeutumaan psykiatrian poliklinikallle juttelemaan oireistani. 

Nyt 50-vuotiaana minulla on avustaja ja koksa sairaus on hyvin aaltoileva,  käytän liikkumisen apuvälineitä aina kulloisenkin vointini mukaan. joko kyynärsauvaa, rollaattoria tai pyörätuolia. Joskus olen myös vuodepotilaana. Kärsin lihas-ja nivelkivuista lähes päivittäin, sekä kymmenistä muista oireista. 

Kappas vaan, ei auttanutkaan pelkkä psykiatrin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa juttelu. :D 

Minulla on maailman ihanin mies. Ihan tavallisen näköinen ja mahaakin on, mutta en ole itsekään enää missinmitoissa. :D

Mieheni on hellä, lempeä, huolehtivainen, luotetava, lojaali, hauska, rakastava ja hänellä on samanlainen älyvapaa huumori kuten minulla. Meillä on myös yhteisiä harrastuksia ja ystäviä.  <3

Ennen kun jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, olin laitoshuoltaja sairaalassa. Eikä kyllä hävettänyt tippaakaan. Laitoshuoltajia ilman eivät sairaalat toimisi. Harmi vaan että palkka on niin pieni, samoin kuin hoitajilla ja välinehuoltajillakin. 

up

Sairaaloissa naidaan paljon öisin, kaikki komerot, päivystävien lääkärien huoneet yms ovat yleisiä kutupaikkoja. Olen toiminut sairaaloissa laitoshuoltajana yli 20 vuotta, ja käytetyt kondomit aamuisin ties missä, ovat ihan arkipäivää. Päivystävien lääkärien huoneissa on lattioilla kortsujen lisäksi myös selkeitä runkkauspapereita paljon. Ällöttää, ettei niitä voi laittaa roskiin!