SiBi

Villahuivi, en osaa sanoa pitääkö Suomessa olla miehen mukana enkä muutenkaan ottaa käytäntöihin kantaa, mutta mun mielestä sulla on kuitenkin enemmän kuin oikeus selvittää mitä sun kehossa tapahtuu. Vaikka toki en sitä missään nimessä sitä toivo, voi taustalla olla oikeastikin joku ongelma mikä pitää hoitaa! Sun terveydestään on tässä myös kyse!

Viennna toivotaan parasta!

Lily84, tosiaan ollaan saman ikäisiä ja oikeastaan syy miksi ollaan ”vasta nyt” yrittämässä on hyvin samanlainen: tavattiin vasta kolmekymppisinä. Minä olin aina halunnut nuorena jo äidiksi, mutta aiemmissa suhteissa se ei ollut mahdollista ja ennen tätä viimeistä olin myös monta vuotta ihan itsekseni (parempi yksin kuin huonossa seurassa!) ja suunnittelin oikeastaan lapsen hankkimista yksin. Sitten tapasin mieheni, ja vaikka meille oli molemmille nopeasti aika selvää että tässä tämä nyt sitten on, parempaa kun ei voisi edes toivoa, meidän tilanne on silti ollut vähän hankala käytännön näkökulmasta. Kuten jo aiemmin jossain viestissä kerroinkin, meillä on pitkäksi venynyt taloprojekti kesken ja sen takia asutaan säästösyistä miehen vanhempien luona. Aluksi odoteltiin että saisin pysyvän työsopimuksen, sitten odoteltiin että päästäisiin lopulta omaan yhteiseen kotiin. Lopulta päätettiin aloittaa yritys kun ei tämä taloasia tunnu ratkeavan eikä yrittämistä voi ikuisesti lykätä. Katsotaan sitten jos ja kun tärppää että miten me asiat järjestellään. Ehkä pitää tyhjentää joku lipaston laatikko vauvalle 😆😂 me ollaan siis tosiaan miehen lapsuuden huoneessa ja tilaa on vähän huonosti.. mun tavarat on pääasiassa vintillä! (siis tää tilanne on oikeasti ihan karsea, yritän kuitenkin suhtautua huumorilla ja rakkaudella, ei kaikki kestäisi asua anopin tykönä vuosia! Hyvä minä! 😜)

Onneksi päätettiin kuitenkin heittää ”järki” romukoppaan ja aloittaa kaikesta huolimatta yrittäminen kun ei tiedä kuinka pitkään tässä tulee menemään..

T. SiBi, 35, mies 34 (kirjoitin aiemmin vahingossa 35! Hups!), yk 11, kp 4/27, eka toiveissa.

Voi olla myös että jos tiputtelu on vähäistä ja/tai tapahtuu jo kiinnittymisen jälkeen, ei se ehkä olekaan enää tiputtelua vaan kiinnittymisvuotoa..

Oli miten oli, gyne sanoi että oli erinomaista että tulin puhumaan asiasta ja määräsi nyt kolmen kuukauden Progeffik (täällä on varmaan lääkkeillä eri nimet kuin Suomessa) kuurin. Maaliskuussa palataan asiaan jos mitään ei edelleenkään tapahdu.

Kiitos Goldie, luulen että ilman sun viestiä olisin lykännyt tätä asiaa. Eihän se välttämättä tästä ole kiinni, mutta nyt uudella toivolla eteenpäin uuteen vuoteen. 💕

Tähti toivotaan että se plussa sieltä vielä teillekin tulee! Täällä on nyt hyvä plussavire käynnissä!

Eveliina90 halauksia sinulle. Tiedän niin tasan tuon tunteen, elin ihan samoja fiiliksiä viime viikolla. Pidättelin pettymysitkua töissä (ja tein ihan tyhmiä virheitä).

Jatketaan jouluun ja yritetään nauttia tästä hetkestä. 2020 on meidän vielä plussaa odottavien vuosi, siihen tähdätään!

(Ja tietysti onnea kaikille viime aikoina plussanneille! Sehän on vallan ihanaa ja perästä tullaan)