shatteredslashK

Kädet tärisi ja oli vaikea hengittää. Olo oli levoton.

Ihan kauheita kokemuksia. Onneksi itselläni ei vastaavia ole, mutta yksi kaverini (tyttö) joutui yleensä ruinaamaan ja vinkumaan että sai haluamansa, pikkuveljeltä riitti pyyntö. Tähän tyyliin:

- Tyttö ei saanut haluamaansa PlayStation 2:ta, mutta kun poika kasvoi vähän isommaksi, niin hän sai Ps kolmosen joululahjaksi. Hänellä oli siis jo ennestään PC, Psp ja PsVita, tytöllä Nintendo DS ja yhteisenä heillä oli Wii. Reilua? Ei.

- Tytön kännykkä meni rikki ja toimi muutenkin huonosti, hän sai veljensä vanhan, vaikka halusi uuden. Poika hajotti vähän väliä uudet kännykkänsä (varmaan puolen vuoden välein) tahallaan, jotta saisi aina uusimman mallin.

Muutenkin poika sai isovanhemmiltaan aina parempia lahjoja kuin tyttö (tyyliin 50 euroa kun tyttö sai 20), vaikka tyttö oli vanhempi ja näin ollen hänellä oli isommat kulut.

[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 20:27"]

[quote author="shatteredslashK" time="25.05.2015 klo 20:26"]Pelasin lapsena todella paljon. Teini-iässä pelaaminen vähentyi, koskaan ei rajoitettu. Nyt masennuksen seurauksena pelaan enemmän kuin koskaan. En jaksa tehdä juuri mitään muuta. [/quote] Se on sitten sun juttu. Minä masentuneena poltin tupakkaa enemmän kuin koskaan. Tuttavani treenasi itsensä ylikuntoon ja teholle, toinen söi ja lihoi 40kg. Ap

[/quote]

Ilmeisesti. Olen yrittänyt vähentää ja keskittyä tärkeisiin asioihin, mutta en vain pysty. Muutenkin oikea elämä tuntuu niin ankealta ja maailma vihamieliseltä, niin uppoudun mieluummin virtuaalimaailmoihin. Siellä voin sentään tehdä niin kuin haluan, olla sankari ja toteuttaa itseäni.

Pelasin lapsena todella paljon. Teini-iässä pelaaminen vähentyi, koskaan ei rajoitettu. Nyt masennuksen seurauksena pelaan enemmän kuin koskaan. En jaksa tehdä juuri mitään muuta.

Hyvä veto! :D