Semantikko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Toimin nuorena miehenä (eli kauan sitten) mainosvalokuvaajana. Linssieni editse lipuivat monet silloiset huippumallit ja he, jotka fotaamieni koe- / portfoliokuvien kautta sellaisiksi halusivat.
Tietenkään en voi kiistää kauneuden osuutta ihastumisprosessissa, se on aivan luonnollinen ensivaiheen kiinnostuksenherättäjä, mutta en minä heihin kehenkään mitenkään salamaihastunut - tätähän tässä kysyttiin. Halu on eri asia.
Olen pohtinut kauan, millaisen reseptin tämä kliseinen "se jokin" vaatii naiselta, johon sytyn jos en nyt hetkessä ja palavasti, niin ylenkin nopsaan kuitenkin. Ainesosat ja niiden osuudet alkavat valjeta. Tämän hetken teoriani on:
-31 % huumorintajua
-30% muuta älykkyyttä: ei välttämättä samoja mielipiteitä, mutta hohkaavaa henkevyyttä ja kykyä kertoa minulle, miksi olen väärässä. Upeita, upeita keskusteluja. Sisäisestä vahvuudesta kumpuavaa itseluottamusta. Itsenäisyyttä.
-30% ulkoisia avuja.
Loput yhdeksän prosenttia ovatkin sitten erilaista irtosälää: yhteisiä kiinnostuksen aiheita, harrastuksia ja esimerkiksi käsityksiä siitä kuuluuko pizzaan ananas.
Historiaani kuuluu muutama lähes täysosuma, hieman enemmän aivan mukiinmeneviä, mutta introvertti-fatalistina lähinnä seurailen, mitä tapahtuu. Aktiivisesti en seuraa etsi. Toteutan Jaska Jokusen periaatetta: "tulee jos on tullakseen".
Pakko sanoa näin ihan miehenä ja heteronakin, että Shemar Moore Netflix-sarjasta SWAT.
Kelpaako poliisissa hieman vajaat 20 vuotta palvellut siviilipuolen esimies?
Jos ja kun on ylimääräistä, harva asia kannattaa enemmän kuin matkustelu. Siinä saa kolme asiaa yhden hinnalla:
1) Ennen matkaa ajattelet tulevaa reissua, odottelet sen alkamista ja tiedät, että jotain kivaa on edessä. Suunnittelet, hekumoit.
2) Olet kohteessa. Kokemuksia, elämyksiä, irtautumista.
3) Palattuasi sinulla on kokemuspääomaa, jota muistelet vuosia ja vuosia - mahdollisesti loppuelämäsi ajan.
"Vastaisen varalle" eli huomiselle on fiksua varautua, totta. Mutta ei pidä myöskään unohtaa elää tänään, ja käyttää mahdollisuuksiaan. Joku viisas on joskus sanonut maailman surullisimman lauseen kuuluvan: "niin olisi voinut olla".