Sekatyömies

pimeys hymyilee surulliselle,

 ystävälleen ihanalle

kätkee viittaansa

 piilottaa kauneudelta

salaa aamulta

miksi vastustaa

 lempeää ystävää

Jos tiellesi osuu toivo
on sen sarastus  kartta,
joka johdattaa aarteelle....

toivosi on runous,

anna aallon viedä,

huuhtoa paha pois....

Asia ei ehkä ole niin yksioikoinen kuin luulet. Sinä katselet tilannetta omalta kantiltasi, etkä ehkä näe kokonaiskuvaa. (joskus ulkopuolisen mielipidettäkin kannattaa kuunnella ja miettiä tapaus uudestaan)

 Itse teini-ikäisen tytön isänä, minulle tulisi heti suuri huoli tyttärestä ensimmäisenä mieleen... ihmissuhteet ja seurustelu ovat hyvin vaikeita kaikissa tapauksissa, myös kotimaisen miestarjonnan kanssa pitää olla hyvin tarkkana ja huolissaan (isän mielestä siis)... ja kun suhde ulkomaalaisen partnerin kanssa on aina moninkertaisesti hankalampaa, ei kukaan isä toivo tyttärelleen ylimääräisiä hankaluuksia. Lisäksi kun tiedämme keltaisen lehdistön suurentelemat rikostilastot joissa entisistä itäblokin maista tulevat ihmiset (tosin joskus syystäkin) ovat vahvasti edustettuna, niin ymmärrän isäsi turhautuneisuuden.

...mutta mitäpä jos pystyisit olemaan isompi ihminen kuin isäsi on ja juttelisit hänelle kahden aikuisen kesken. Selittäisit hänelle, että ymmärrät hänen rakastavan sinua ja olevan huolissaan ja peloissaan puolestasi, mutta että sinun on tehtävä niinkuin sinun oma sydämesi sanoo. Ja kerrot että hänen ei ole välttämättä pakko pitää poikaystävästäsi, mutta ennen kuin hän on tavannut ja kunnolla tutustunut poikaystävääsi, isälläsi ei ole oikeutta vihata ja olla hyväksymättä häntä perusteettomasti vain pelkän ennakkoluulon takia .... äläkä unohda halata isääsi tämän jälkeen ja antaa hänelle aikaa miettiä ja ymmärtää sanomasi asia....