Sassy

En jaksanut lukea koko ketjua. 15 kirjoituksen kohdalla olin jo niin monen kanssa samaa mieltä. Tuntuu että varsinkin "pukumiesten"-keskuudessa tämä on yleinen ilmiö. Olen niin monasti firman pikku jouluissa keskustellut näistä asioista kun kotona on tylsää ja kamalaa ja blaa blaa blaa. Ohan se hienoa ja ehkäpä jopa matchoa puhua kurjasta elämästään nuorelle simpsakalle tytölle. Olin yllättynyt että eräs työkaverini oikeesti erosi vaimostaan ettei ne ollut puheita. Kyllä minä kuuntelin ja koitin heittää puolueettomia kommenttejä. oon jopa jälkeenpäin saanut kiitosta tältä mieheltä että valoin häneen "uskoa" että hän voi vielä saada elämältään sitä mitä haluaa.. mutta yleisesti otttaen tämmöset puhee tovat melkeimpä aina pillun vonkausta tai oman egonsa pöngittämistä että saa nuoren tytön huomion... Toivon että oma mieheni kertoisi minulle jos alkaa menee huonosti eikä uskottele minulle että meillä menee  hyvin. Tätä lukiessani aloin miettimään että olen mielestäni todella reilu hänelle ja hän usein sanookin että miten voin olla niin ihana ja ymmärtäväinen ja rento. Hänen muutamalla tutuillaan kun naiset on semmosia pirtti hirmuja että kavereita ei saisi nähdä. tuopilla ei saiis käydä työn jälkeen. En minä jaksa alkaa holhoomaan koska semmonen tappaa tunteet. Minulle on ihan fine jos raskaan työpäivän jälkeen käy yhdellä ja tulee sitten kotiin luokseni. Mutta en minäkään sulata sitä että "yhden" sijasta ollaanki yö myöhään asti ja tullaa tuhannen kännissä kotiin. Sitten napsahtaisi hermo.

Voi etttäh... Kuulostaa niiiiiin tutulta... Minun mies on kanss aniin herkkänahkainen... Suuttuu ihme asioista. Alkuvaiheella suhteessa pahoitin mieleni ja kotin  tehdä mieliksi ja koitin saada hänen päänsä kääntymään. Aikausein oli kyse jostain semmosesta että hänen piti tulla luokseni yöksi mutta suuttuisikin ihan tyhjästä ja halusi mennä muualle. No kyllä se sieltä luokseni aina tuli. Nyttemmin tämmöset ovat jääneet pois.. Jotenkin tämä raskauteni on muuttanut ihan täysin hänet. Ei ihan niin tyhjästä suuttumista enään. tai suuttuu joo, mutta en jaksa välittää. Tiedän että routa porsaan kotiin ajaa ennemmin tai myöhemmin ;)

Vastaa samaa mitä moni muukin. Ostan laatikollisen ja pakastan. Talvella kylmät mansikat sellaisenaan on ihania!! Niistä on ihana myös tehdä smootieta tai jotain piirakkaa tai kiisseliä. Pyrin myös keräämään mustikoita ja herukoita pakkaseen että niitä voi laittaa sitten vaikkapa maustamattoman jogurtin sekaan. Ulkomaalaisia marjojahan kun ei saa käyttää ilman keittämistä ja jos ne menee keittää ei ole hyviä enää jogurtin kanssa...

Ei tän lukeminen ainakaan auttanut synnytyspelkoon... Noh toivottavasti noista valmennuksista saisi jotain "lohtua". Hetkittäin tulee olo että en todellakaan halua synnyttää... Ikävä juttu vaan kun se on pakko :D

Siiitä synnytyspelosta... Sitä kipuahan minä pelkään eniten. Siedän jonkinasteista kipua mutta jos se on pitkäkestoista niin sitä en kestä, en kerta kaikkiaan. Kauhu skenaarioni on että minua sattuu yhtäjaksoisesti 14 h tai pidempään! Oon vissiin liikaa katsonut teini äitejä MTV:ltä :D Toivon että saan kaikki mahdolliset kivun lievittäjät... Pelkään sitäkin että mistä tietää millon pitää lähteä? :D Olen varma että soitan ittelleni ambulanssin ihan turhaan pari kertaa :D Tai patistan miehen viemään minut jos on kotona. Läheinen ystäväni sai pari KK sitten vauvan mutta ei hänestäkään ollut kertomaan koska pitää lähteä kun oli suunniteltu sektio. Olen ihan kauhuissani että kuka kertoo minulle koska pitää lähteä. heh, hullua...

Minä en ole tehnyt vielä ainuttakaan hankintaa vauvalle. Meillä on se tilanne että ollaan ehkä muuttamassa loppukesästä/alku syksystä jos saadana talokaupat tehtyä niin on vähän sellainen olo, että ei viitteisi ostaa vielä pinnistä, vaunuja tai hoitotasoa kun sit on taas kauhee roudaaminen niistäkin. Tavaraa on muutenkin niin paljon. Vaikka mieleni on kyl tehnyt ostaa muutamia vauvan vaatteita vaikka sukupuolestakaan ei oo vielä tietoa. Mutta en oo sit viitsinyt kun ei pikkuiselle ole mitään kaappia tai lipastoa hommattu vielä..