sane

Apua noiden hyppivien rivivälien kanssa!!! :O

Lauraiidavi kp3/28-30

Nemor kp5/23-28 yk5

Kuumeilija91 kp6/28 yk3

Neppisnei kp7/25-28 yk5

Johannanora91 kp7/28 yk3

Miisu kp10/?? Yk13

Sane kp10/25-30 yk1 km jk

Heikkulin kp10/25-30 yk1

Exile kp13/30  yk5

Anndikke

Haaveilija86

Ankinen

Meitä oli jo niin monta, että tein nyt sitten listan! Musta on ainakin kiva kun näkee missä vaiheessa kukin on. :) Tätä saa ehdottomasti kuka vaan päivittää millon vaan. :) 

Neppisnei: Tervetuloa! kiva että liityit ketjuun ja toivottavasti muitakin tulee mukaan. :) Ehkä tämä on viimein SE kierto kun kaikki natsaa! 

Asistente1escolar: Voi ei! Nuo olivat varmasti tosi musertavat uutiset ottaa vastaan!! :'( Olen todella pahoillani. Toivottavasti saatte kaiken mahdollisen avun ja tuen jatkossa.. Antoivatko lääkärit yhtään toivoa?

Olen nyt käsitellyt tätä keskenmenoani miehen kanssa. Hän on ollut ihana tuki ja sen takia olenkin varmaan alkanut toipua henkisesti suht nopeasti.. Eilen illalla sain kyllä jo melkein paniikkikohtauksen kun yhtäkkiä kaikki syöksyi taas mieleeni. Kun tajusin, että itku ei tunnu yhtään helpottavan, pyysin mieheltä, että katsotaan TV:stä jotain komediaa, jotta voin vain ajatella jotain muuta. se helpotti ja pystyin nukkua yöni rauhallisesti. 

Jotenkin on syyllinen olo, jos ei koko ajan muistele tapahtunutta ja sure, mutta samalla tiedän, että on tervettä katsoa eteenpäin. 

Outo juttu muuten, minulla oli semmoinen intuitio jo ennen kuin plussasin että olin raskaana, ja sitten plussan jälkeen oli vahva intuitio, että lapsi ei selviä. En tietenkään halunnut uskoa siihen, mutta sen takia en ihan kauheasti vielä miettinyt millainen vauva sieltä syntyisi jne. 

Mieheni on nyt ihan eri tavalla mukana kuumeilussa kuin viimeksi. Ennen emme juuri asiasta puhuneet, mutta nyt hän on tyyliin valmis perustamaan suurperhettä. :D 

Toivon niin, että tässä kuussa tärppää.. Toukokuu on yksi lempikuukausistani ja voin kuvitella, että se olisi kiva kuu synnyttää. Leuto ilma, ei liian kuuma, ja kesä jo ovella. Ja loppuraskaus olisi jo niin lopputalvesta ettei ehkä tarvitsisi ostaa uutta talvitakkia ja vauvallekaan ei tarvitsisi hankkia niitä kaikkein pienimpiä talvihaalareita ollenkaan jne. Äitiyspakkauskin olisi jo ehkä vaihtunut uudeksi.. Nämä ovat tietenkin pikkuseikkoja ja loppujen lopuksi on aivan sama missä kuussa vauva syntyisi.. Yritän vaan psyykata itseäni kaikella mahdollisella positiivisella nyt kun ei olekaan tulossa sitä maaliskuun vauvaa. 

Tämmöisin miettein tänään. :)

Sane kp6(?)/25-30

(Mitenköhän nää kp:t nyt lasketaan keskenmenosta? Laitoin kp1:ksi varsinaisen keskenmenopäivän, vaikka vuoto olikin jo alkanut jo aiemmin..)

Heippa! Sähläsin äsken kun yritin hyväksyä jotakuta tohon suljettuun ryhmään.. yritin avata oikeudet mutta painoin ilmeisesti poista... en huomannut katsoa nimimerkkiä. Joten, jos olet yrittänyt liittyä ryhmään etkä ole päässyt, koita liittyä uudelleen. :)

Heippa! Liityn mukaan maaliskuisiin!

Plussattu sunnuntai-aamuna klo 5. :D LA on neuvolan laskujen mukaan 15.3. eli menossa 4+3.. Esikoista odotellaan!

Sain neuvolan 13.8.. neuvolatäti on lomalla vielä edellisen viikon ja siksi meni vähän pitemmälle. Puhelimessa sain ohjeet hankkia foolihappoa ja siihen vielä päälle monivitamiinit jos ei muuten ole monipuolinen ruokavalio. Tarkoitiko muuten Blackpanther, että 10 mikrgrammaa/vrk pitäisi saada d-vitamiinia? 100 olisi jo aika paljon. :D

Oireita oli jo ennen plussausta jos jonkinmoista eli olinkin jo aika varma tuloksesta. Pahoinvointia ei vielä onneksi ole.. mutta väsymys on aivan järkyttävää. Pahinta on että alotin juuri viikko sitten uuden työn, joka on aika fyysistä, mikä entisestään pahentaa tilannetta. Yritänkin nyt lepäillä aina kuin voin ja  päikkäreitä on jo tullut useammat otettua. Täytyy katsoa kuinka sitä jaksaa käydä töissä syksyllä kun opiskelutkin vielä jatkuvat..

Olemme miehen kanssa vähän alle ja vähän yli kolmekymppisiä. Vauva on ollut haaveissa jo useamman vuoden, mutta vasta viimeisen vuoden aikana kokeilimme yritystä muutaman kerran ensimmäistä kertaa. Pistimme yrityksen tauolle hektisen kevään takia ja nyt sitten yrityksen uudelleen aloituksesta tärppäsi ensimmäisestä.

Olemme onnellisia mutta olo on todella epätodellinen.. en oikein vielä ymmärrä olevani oikeasti raskaana. Ihan itse asiassa harmittaa, että en ole täynnä valtavia onnen tunteita.. jotenkin olin kuvitellut, että plussatesti täyttäisi sydämeni saman tien suurella onnella, mutta vaikka tiedostan olevani raskaana, on asiaa jotenkin vaikea vielä käsitellä tunteen tasolla. No, ehkä se sieltä tulee pikkuhiljaa.. :)

Ruokavaliotani yritin jo alkaa muuttamaan terveellisempään suuntaan, eli vähemmän valmisruokia, ennemmän kasviksia ja kuituja. Ja kahvia yritän välttää parhaani mukaan.. tyyliin otan hörpyn miehen kupista kerran päivässä. En tahdo riskeerata kofeiinin kanssa, koska se on kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttanut keskenmenoja. Mutta kyllä tämän väsymyksen kanssa ottaa koville!!!

Muuten mietinnässä on jo muutto isompaan asuntoon. Tällä hetkellä asumme suurehkossa vuokrakaksiossa, jossa kyllä neliöiden puolesta muuten mahtuisi vauvakin, mutta pohjaratkaisu on varsin epäkäytännöllinen ja rapussa vain kierreportaat ilman hissiä. Kylpyhuoneessamme haisee usein tupakansavu, kun joku naapureista polttaa sisällä, ja talvella naapurien takanpolttokäryt tulevan sisään myös, joten en haluaisi jäädä tänne terveydellisistäkään syistä. Ajattelin siis pikkuhiljaa alkaa katselemaan uutta asuntoa, vaikka emme varmaan ole muuttamassa vielä moneen kuukauteen. Mites muilla, tuoko perheenlisäys asunnonvaihtotarvetta?

Nyt uuvuttaa niin, että en jaksa enempää kirjoittaa. :)