Sande00

Myöhäisonnittelut Kaisa_kissalle, peukutan myös työpaikan puolesta. Mun työnhaku ei ole edistynyt mihinkään. (Tuli freudilainen, kirjoitin eka työnhalu...)



Huh, sisko kävi tänään, että sain siivottua (mies ei ehtinyt ennen kuin lähti). Ekan kerran elämän aikana se kauhisteli, millainen kaaos meillä on...no ekan kerran elämässä täällä on puolivuotias tuholainen.



Mistäs täällä olikaan puhetta? Ruskasta juu, olihan kirpeä ilma ja ihanat värit. Mä vaan oon niin kesäihminen, että syksyssä on haikeutta aina. Mullakin synttärit loppukuusta; taitaa olla peräti 11 vuotta enemmän kuin Kaisa-kissalla...mummoäiti J. Näkökin on niin vanhuudesta heikentynyt, että ryppyjä ei ainakaan näy. Elämä on aika armollista välillä.



Ehkä nuorena jaksaisi enemmän, mutta mä oon ihan helisemässä ton yhden lapsen kanssa. Täytyy tosiaan pitää pieni tauko ennen seuraavaa, jos seuraavaa tulee. Unohtelen asioita ja iltaisin lähinnä itkettää...Eilen jätin koko käsilaukun neuvolan odotustilaan ja tänään lompakon Ikean vessaan. Savulohipastasta unohdin kerman. Onneksi omaisuus kuitenkin löytyi ja pastakin vei pahimman nälän.



Urhon yöt on ihan onnettomia vieläkin. Nyt se on ruvennu saamaan jotain ihmeellisiä karjumiskohtauksia, jotka kestää puoli tuntia. Suoraa huutoa kurkku putkella. Mä jotenkin luulen, että se suuttuu tosta tassuttelusta. Jos ei heti anna maitoa, niin vetää itsensä sellaisille kierroksille, ettei saa rauhotuttua ollenkaan. Lisäksi liikkuu, pungertaa ja istuskelee unissaan, niin että mä herään siihen. Ollaan koko perhe ihan uuvuksissa.



Sitten eritevaroitus. Viimeiset kolme yötä oon heräillyt myös kuukautiskipuihin, jotka tuntuu lähinnä jälkisupistuksilta. Oon joutunu käymään yöllä kuumassa suihkussa, vetäny Buranaa 600 ja pyöritelly kuumavesipulloa vatsalla. Lisäksi vuodan ihan tajuttomasti: kaks tuntia ja sekä side että tamponi läpi... huoh. Ehkä tää tästä rauhottuu. Ja tosiaan. Käyn ensi viikolla hakemassa sen kuukupin, lupaan, nyt lainaan yöksi Urhon vaippoja (en oikeasti).



Hmmm. Voi että. se karjuu tuolla sängyssä. Vaikea nukahtaa. En kuitenkaan aio ottaa "ylös". On kaatanu maidotkin sänkyyn... laitoin tuplapeiton päälle, ei sitä märissä tarvi kuitenkaan. Käyn välillä rauhoittelemassa, mutta huuto alkaa heti, kun lasken takaisin sänkyyn, voi ei....



Vai puhutaan teillä jo, hauskaa! Meillä ei oikeastaan puhuta juurikaan. Vokaaleja tulee, kiljuntaa, uhittelua ja naurua, mutta sanoja ei. Paitsi ehkä just "Ei", joka tulee myös versiona "eieieieieiei". Täytyy varmaan panostaa omaan puheeseen ja kypsästi ja kehittävästi kertoa, että asiat voi tehdä toisinkin. Puuh. Tänään oon varmaan sanonu 50 kertaa "Urho, ei!", joten sitä näköjään saa, mitä tilaa. Urho konttaa jo aika ketterästi ja on nyt ruvennut nousemaan pystyyn tukea vasten eli pääsee moneen paikkaan ja esim. hapuilemaan olohuoneen pöydältä kamaa. Erityisesti mieleen on kengät, rattaiden renkaat, vessaharja, vaipparoskis, avaimet, puhelin, kamera, sähköjohdot, stereot jne. Lisäksi sillä on aika hyvät lihakset, mutta kehonhallinta melko onnetonta; oon kauhuissani monta kertaa päivässä, kun tekee noita äkillisiä nykäisyjä milloin mihinkin. Kävelytuolin ostin kirppikseltä, että saan vessahommat hoidettua rauhassa.



Huh, nyt leikkii tuolla sängyssä ja vaikertaa.



45 min. myöhemmin. No niin, kävin sit kuitenkin hakemassa tänne ja syliin, katseltiin Tartu mikkiin ja nukahti syliin puolen tunnin jälkeen. Nukutus siis kesti 1 h 45 min. Jee. Ei onneksi aina yhtä horroria, mutta usein silloin just kun mies on veke. Koska meillä samat rutiinit aina, puuro, iltavaippa ja yöpaita, halittelu, unilaulu ja maito. Eli jos pikkumiehellä oli ikävä sitä isoa karvanaamaa, joka myös täällä asustaa. Ihana, rakas pieni aarre. On se suloinen, etenkin nukkuessaan.



Nyt en jaksa enempää. Käyn tekemässä munaleivän. Palaan paremmalla mielellä,



Sande ja Urhomus 6 kk

Lisään listaan Urhon 6-kk neuvolatiedot. Ihanan runollista tekstiä pikkuäidiltä...Meillä vielä

+ 7 astetta.



Mulla superväsymys ton yökukkujan kanssa ja yöllä heräsin kello kuusi todella karmeisiin kuukautiskipuihin. On juilinut nyt pari yötä, mutta nyt ne siis alkoi. Jee.



Kaikilla vissiin ei, joten ONNEA vaan täältä sille yhdelle :)



Ihanaa, mies pitää nyt sen 1,5 vkoa isyyslomaa. Jospa sitä vaikka lukisi kirjan.



Kirpakoita kelejä!



Aadan äiti -84, t04/09, Varsinais-Suomi

Aaku77 -77, t10/05, p03/07, p03/09, Pk-seutu?

Emminen -88, t04/09, Turku

Iza80 -80, p05/09, Helsinki

Jadeade -82, p05/09, Turku

Juliaana -72, p05/02, p03/09, Pääkaupunkiseutu

Kaarna@laiva -? p07/00, p07/02, t04/09

Kaisa_kissa -?, p04/09, Pohjois-Karjala

Kristiina75 -75, p04/09, Pohjois-Karjala

Lyyti -77, t04/09, Uusimaa

Magda -83 t04/09, Varsinais-Suomi

Mikumamma -84 p04/05, p04/09 Helsinki

Orvokki1 -72, p12/04, p07/07, t03/09 , ?

Paik -75, p 08/04, t04/09 Varsinais-Suomi

PikkuKeiju -77, t?/04, p?/06, p04/09, Pk-seutu

Pikku-Tiuhti

Pikkuäiti -76, p01/06, p04/09, Keskisuomi

Prinsessa65 -86, p04/09, Pohjois-Karjala

Päkkänä -71, t03/99, p04/09, Helsinki

PötsiPamela -73, t04/09, t04/09, Etelä-Uusimaa

Sailori -71, t05/03, t03/05, p05/09, ?

Sande75 -75, p03/09, Helsinki

Satuilija -80, t04/09, Vantaa

Shinon -75, p04/09, Länsi-Lappi

Sirppu83 -83 t03/09, Järvenpää

Smoothie -79 t04/09, Helsinki

Sonja80 -80 p03/09, Helsinki

Taapero82 -82, p03/09, Itä-Suomi

Tiituska -86 p04/09 Lahti

Tiuhti -81, t04/09, Helsinki

Tsili -77, t03/09, Helsinki

Tuuti -74, p09/04, p05/06, p04/09, Espoo

Verticia -85, t04/09, Turku

Vikasi -?, p04/09,

Äitsykkä3 -79, t01/06, p10/04, p04/09 ?



3kk:

Kaarna@laiva 3kk 61cm 5950g



4kk:

Iza80 4kk 65cm 9000g

Jadeade 4,5kk 65cm 7190g

Magda83 4kk 63,3cm 5860g

Mikumamma 4kk 67cm 8450g

Orvokki1 4kk 63cm 6420g

Paik 4kk 63cm 6295g

Pikku-Keiju 4kk 64cm 6005g

Pikku-Tiuhti 4kk 65cm 7140g

Sailori 4kk 66cm 7395g

Smoothie 4kk 62cm 5495g

Tiituska 4kk 68,5cm 8585g

Tuuti 4kk 64cm 6980g

Vikasi 4kk 67cm 7400g



5kk

Emminen 5kk 70cm 8430g

Juliaana 5kk 66cm 6910g

Kaisa_kissa 5kk 71,5cm 8725g

Kristiina75 5kk 69cm 7950g

Lyyti 5kk 65cm 8360g

Pikkanen09 5kk 64,6cm 8255g

Pikkuäiti 5kk 69,8cm 9325g

Päkkänä 5kk 63,7cm 9030g

Sande-75 5 kk 66,7 cm 7120 g

Satuilija 5kk 67,5cm 7340g

Shinon 5kk 69cm 8880g

Taapero82 5kk 67,4cm 9660g

Verticia 5kk 66,5cm 7100g

Äitsykkä3 5kk 68cm 7845g



6kk

Sirppu83 6kk 70,5cm 9005g

Tsili 6kk 64cm 6830g

Sande-75 6kk 69cm 7575g

Jotain sain tehtyäkin, kiitos äidin.



Äitsykälle ja Tuutille voimia! Olen ollut muutaman kerran todistamassa siskojeni kätiäidin hermoromahduksia (molemmilla 3 lasta) ja se ei ole kaunista katseltavaa. Toivottavasti lohduttaa, että muitakin on samassa tilanteessa. Katselkaa niitä vintiöitä, kun ne nukkuu J on helpompi rakastaa.



Oli ihania kuvia Päkkänän linkissä.



Urho tosiaan nukkui vahinkoyön ihan hyvin. Se piti herättää sitten väkisin ja saada katsekontakti. Viime yö meni taas hulinoidessa. hmm. Nyt ährää tuolla lelulaatikossaan kypärä vinossa, maito-oksut suupielessä. Välillä vaihdetaan hymyt. Urho taitaa muuten olla vasenkätinen. Ainakin syödessä ottaa lusikan aina vasuriin...mä siis syötän toisella lusikalla ja toisella se leikkii (lue: mä lapan ruokaa suuhun, se sieltä pois).



Meillä syödään kaikki jääkaappikylmänä tai huoneenlämpöisenä, puuro joskus lämpimänä.



Parisuhdeterapia olis kyllä hyvä idea. Olin aikoinani käsikirjoituskoulussa ja tein lopputyön, joka perustui parisuhteen pakolliset terapioihin. Ilmeisesti olen siis suhteissani aina kokenut olevani terapian tarpeessa.



Nuhanenille, kolotusvaivaisille ja korvakipuisille tervehdyttäviä ajatuksia. Meillä on ihme kyllä oltu terveinä. Mitä nyt taas matkakuumetta, jota Tsilin kuvat ei kyllä laskenut. Ikeniä kyllä kutittaa vimmatusti.



Meiän pitäs ostaa turvaistuin autoon. Voisitteko suositella jotain. Mä en tajua noista mitään. Meillä Jetta, johon voi laittaa iso-fix-kiinnityksen. Vai voiko kaikkiin?



Tiuhtille. Meillä pehmusteet, ostin 4 eurolla kirppikseltä ihan nätit ja helposti pyyhittävät. Nyt meinaan hankkia lattialle vielä jonkin muovin suojaamaan mattoa. Pakko pitää, kun parketti on karmeuskunnossa.



Menkoista. Mä lopetin imetyksen kohta 2 kuukautta sitten, yhet "5 min" menkat tuli, mutta sitten ei mitään. Eli niitä ootellessa. Olis kiva, jos tulis, kun kumminkin ollaan ilman ehkäisyä (ja ikävä kyllä, lähes ilman seksiä). Tietäis vähän.



Pottia? Ei meillä ainakaan ole ollut ajatustakaan potasta eli ei varmaan vuoteen ole tarvetta.



Laulamisesta. Meillä lauletaan paljon ja huonosti. Mutta Urho on kiitollinen yleisö. Ja kun itku on tulossa, rauhoittelu onnistuu laulaen, esim. Ukko Noan nuotilla "Taas se kopsuu, taas se kopsuu, kallo lattiaan x 2, mutta meit ei haittaa x 2, koska meil on, koska meil on, pehmeä kypärä.



Ihana kuva pikkuäidin pojista! Noi on niin liikuttavia, kun isompien kanssa tehdään rauhassa ja sulassa sovussa juttuja. Vaikka voihan olla, että muutaman vuoden päästä on taistelut käynnissä.



Anteeks Satuilija, hihittelin tolle sun jutulle. Meille niin vois käydä noin. *koputtaa lasipöytää*. Ja jos leffaan meet yksin, romanttista ;) niin muista ostaa popparit. Voisin lähtee seuraksi, mutta mies menee risteilylle, joten ollaan taas kahestaan Urhon kanssa, samoin kuin ens viikonloppuna. Pitäsköhän mun ruveta rajoittaa sen menoja. Ehkä.



Paljon onnea vaan, Pikkukeiju! Taidan herkutella huomenna sun kunniaksi.



Nyt ukko tuli, ihanaa viikonloppua kaikille!



Sande ja Merirosvoliininen

taitaa meidän Urhosta tulla kärpässarjan painija. Nyt ottaa matsia vihreän Libero-laukun kanssa. Se ei jotenkin siedä sitä pupua siinä. Oon muutaman kerran nähnyt sen uhittelemassa. Taitaa poika siis olla kunnossa. Multa meinas itku tulla eilen, kun oltiin kaupassa ja ulkoilemassa. Ihmiset kattoi ensin Urhoon, sitten merkitsevästi ja tutkivasti mua. Eikä kukaan hymyilly yhtään. Lisäksi jouduin ostamaan korviketta ja olin juonut yhden pillimehun kaupassa. Voi hitsi, kun tuli huono äiti -olo.



Oho, mun äiti tuli meille, että voin käydä kellarissa etsimässä talvivaatteita ja katsomassa muutenkin noi kaapit, mitä voisin viedä kirppikselle.



Ottaa päähän miehen työ. Meidän pitäs pitää sen vikat kaks isyyslomaviikkoa, mutta nyt ei vissiin työn puolesta käy, ainakaan koko aika tai sitten pitäs ehkä olla jossain puhelinpalavereissa tms. Mulle taas ei se käy. Sitä paitsi me ollaan tosi väsyneitä koko sakki, joten tulis tarpeeseen.



Ihanat kuvat Sylvistä, tyylikäs matkamimmi! Ja Santeriko siellä hymyili vai keiden muiden kuvia olikaan. Laittakaa vaan lisää, niitä on kiva katsoa. Kylläpäs Neakin istuu tomerasti! Ihana hymytyttö.



Ai niin, uus premium päärynä-kinuskijugurtti on törkeen hyvää. Suosittelen herkkusuille!



Jotain vielä oli, mutta unohtui. Juttelen nyt äidin kanssa, palailen myöh.



Sande

Hei mammat,



kiva on ollut lukea teidän viestejä taasen.



Me ollaan käyty vauvajumpassa ja vauvakerhoissa, on ollut mukavaa, kun Urho nauttii muiden vauvojen seurasta ja lauluista. Usein unikin maistuu niiden jälkeen.



Viime yö oli aika hankala. Urho nukkui 21-23.30, valvoi 23.30-02. Nukkui 02-6.45. Sitten heräsi. Ensimmäisille päikkäreille uuvahti 11.45. Todellinen kukkeliskuu. Yöllä narisi, ryömi, konttaili, karhukäveli, istuskeli (ilman tukea!).

Hänellä nähtävästi on elohopeaa veressä. Nooh, nuutuneina selvittiin tämä päivä.



Toi on niin liikkuva painijapungertaja, että vahinkoja sattuu koko ajan. Pelottaa pitää perhepedissä, kun jos herää, lähtee välittömästi kohti reunaa. Tänään laskin hetkeksi rattaisiin unisen lapsen, hain avaimet n. 10 metrin päästä ja sanoin vielä, että älä kulta vaan tipahda siitä. Mies tuli samaan aikaan toisesta huoneesta ja kysyi, "Tipu mistä?" Urho oli konttausasennossa lattialla menossa kohti uusia seikkailuja. Eli nyt vahdin joka hetki.



Eikä tässä vielä kaikki. Oltiin just saunassa ja Urho leikki aina toisen vanhemman kanssa pukkarissa. Näytti erehdyttävästi Klonkun liikkeiltä. Lopuksi Urho tuli mun kanssa suihkuun. Annoin pojan miehelle, se otti pojan ja Urho just jotain pungersi, jolloin lipsahtaa tippui miehen märistä käsistä kaakeliin naama edellä. Hirveä huutoahan siitä tuli ja paniikki vanhemmille. Mä vaan ajattelin, että jos itkee, se on hyvä asia. Soitin tossa sairaalaan, mutta käskivät tarkkailla. Eli levoton yö tänne, pliis. Jos nukkuu liikaa, täytyy herättää.



Meinasi jo itku tulla, mutta nyt onneksi poika nyt oma itsensä - taas harjoittelemassa. Seurailee onneksi katsetta ja silmät näyttävät normaalilta. Säikähdyksellä siis taidettiin selvitä, mutta, kuten siskoni sanoi, ei ole ton puuhapetterin viimeinen vahinko. Toinen silmä turvoksissa ja kaksi venttiä naamassa.



Nyt menen rakastamaan sen ehjäksi.



Sande ja Pikku-Klonkku, kohta 6 kk