robinette-

Vauvaunelmia: Ihanaa, että gynellä selvis syy ongelmiin! Oon tosi iloinen sun puolesta. Käsittääkseni tuo on semmonen ongelma, jonka pystyy yleensä korjaamaan ihan kohtuullisin keinoin eli juurikin lääkehoidolla..?

Ruthless: Koskettavia pohdintoja. Aina ei vaan itelleen voi mitään, vaikka haluaisikin säilyttää ammatillisen etäisyyden. Jospa olisi uusi elämä alkanut, kun yksi vanha väistyi. Paljon hyviä ajatuksia teidän siittiöille ja munasolulle, että kohtaavat toisensa :)

Lily of the valley: Onneksi olkoon!!!

Täällä kaikein pitäis vieläkin olla hyvin, toivottavasti on. Vähän rennompi olo on jo.

Mukavaa, että täällä on niin moni saanut hyviä uutisia ultrassa, ja pahoinvoinnitkin on jo alkaneet helpottaa :) Onnea Leontinelle kaksosuutisesta! Varmasti aika iso pommi, niin on ihan ymmärrettävää, että omat ajatukset valvottaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Me käytiin ekassa neuvolassa perjantaina rv 9+0. Oli jotenkin kuninkaallinen olo, että saatiin kerrankin mennä neuvolaan! Jotenkin nyt vasta tuntuu, että olen oikea odottaja, kun mut on rekisteröity neuvolan asiakkaaksi ja oon saanut neuvolakortin :D Neuvolantäti oli rento ja hauska, jäi hyvä fiilis. Hän otti miehenkin hyvin mukaan keskusteluun. Mulle oli ylläri, että mieheltäkin otettiin verenpaineet ja hemoglobiinit sun muut. Esitin huoleni siitä, että onkohan kaikki kunnossa, kun on tuota vuoteluakin ollut. Neuvolantäti sitten sanoi, että meillä on tuola sairaalasta pelastettu vanha ultralaite, niin voidaan kokeilla, näkyykö sillä jotain! Ja siellähän se näky pikkuinen, liikutteli jo vähän raajojaankin, ja nopea syke näky myös =) Ihanan helpottava tunne!

Anoppikin tietää nyt raskaudesta. Hän oli laittanut miehelle viestiä, että hänen siskostaan on tulossa mummo. Mies oli vastannut, että niin sinustakin :D

Millaisia tunteita ja ajatuksia tuleva vauva teissä herättää? Mulle oli viikoilla 4-7 tosi etäinen ajatus, että meillä voi olla elokuussa vauva. Keskityin vaan syömään oikein ja ihmettelemään vuotoja ja toivomaan, että pieni nuppineulanpään kokoinen alkio pitäisi kiinni. Välillä tuli epätoivoinen fiilis, että mitä me oikein ollaan menty tekemään ja halutaanko me tätä oikeasti ja miksi raskaana olo on niin rankkaa :D Vaikka onnellinen olinkin pääsääntöisesti. Nyt taas on tosi rento fiilis ja olen jo alkanut orientoitua tulevaan vauvaan. Luin innokkaasti läpi kaikki neuvolan kirjaset ja luin Vauva-lehen kannesta kanteen. On jotenkin luottavaisempi olo, että ehkä kaikki onnistuu ja meillä todella on loppukesästä vauva.

Mäkin lisään itseni listaan mutta en uskalla kertoa synnytyssairaalaani, kun pelkään että joku ulkopuolinen tunnistaa...

1.8  Leontine+(kaksoset)  Helsinki/Naistenklinikka

1.8 MomFor2 Oulu/OYS

3.8 Janskina+luumu/Salon aluesairaala SAS

5.8  Clueless   Hyvinkää/naikkari/kättäri?

6.8. Miliami + papu Pori/Satakunnan keskussairaala (?)

8.8 TatjanaL & sintti Etelä-Savo/ Mikkelin keskussairaala

10.8 Hubbabubba1 Turku / Tyks

18.8 Peetutee/ KSKS jyväskylä

21.8. Robinette- & pallero

--

Mama12: Pahoitteluni keskenmenosta :( <3 Ihan epäreilua, että teille ei vielä onnea suotu.

Hubbabubba1: Suuret osanottoni. :( <3 <3

Minä taas täällä, rv 7+3. :) On tämä yhtä stressiä tämä raskaana oleminen. Mulla on ollut yli kaks viikkoa jo pientä tuhruvuotoa, joka aina välillä lakkaa ja sitten alkaa uudestaan. Vaikka lääkärikin sanoi ettei siitä kannata olla huolissaan, niin silti se pysäyttää joka kerta. Ultrassa rv 6+5 näkyi onneksi elävä alkio, jonka sydänkin jo löi. Se oli ehkä paras hetki =,) Pelkään vain edelleen ihan kamalasti. Ja yhä hirveä syyllisyys, että söinkö tai teinkö nyt jotain, joka on pahaksi raskaudelle.

Ruthless, olet hyvä ja ihana <3. Kuulostaa siltä, että miehesi on jotenkin hämmentynyt tai peloissaan koko tilanteesta ja kokemuksistaan itsekin ja sen takia vetäytyy. Mäkin ajattelin, että voisitkohan puhua jollekulle ulkopuoliselle? Kyselit aiemmin, kauanko mulla meni ku:n jälkeen uuteen plussaan. Vastailen nyt joka tapauksessa: ku:n jälkeen kesti puolivuotta uuteen plussaan. Kolme ensimmäistä kuukautta tuhrautui siihen, että odoteltiin raskaushormonin laskemista. Se laski kyllä tuskallisen hitaasti.

Appletree, ihana yllätys, onneksi olkoon! Ymmärrän ahdistuksesi mutta toivottavasti pystyisit olemaan syyllistämättä itseäsi. Helpommin sanottu kuin tehty kuitenkin.

Hummingbird: Hymynaamasta onneksi olkoon! Mä yritän ainakin kovasti sun puolesta uskoa, että tällä kertaa onnistaa!! =)

Blackpanther: Olen todella pahoillani puolestanne. Kokemus on varmasti ollut äärimmäisen rankka. Hyvä että alat kuitenkin olla toipumaan päin ja elämässä näkyy jo iloakin.

Esperando: Hyvä kuulla susta pitkästä aikaa. Paljon tsemppiä sullekin tilanteeseen.

Muillekin tsemppiä ja onnea yritykseen <3 <3 Joka kuukausi on kuitenkin aina myös uusi mahdollisuus, vaikkei enää itse siihen uskoisikaan. Ootte ajatuksissa.

Mukavaa, Miliami, että ultrassa näkyi hyviä uutisia :D!

Janskina: Mustakin tuntuu, että masu paljastaa jo raskauden, vaikkei voi millään olla vielä oikea vauvamasu! Mukavaa ensimmäistä neuvolaa :)

Tervetuloa mukaan, Tatjana! Ihanaa, että teillä on nyt tärpännyt uudestaan. Ymmärrän tuon keskenmenon pelon tosi hyvin :( Oireet voivat vaihdella välillä, niin niitä tulee helposti tarkkailtua liiankin kanssa. Mutta ei auta kuin yrittää uskoa hyvään.

Clueless: Sulla on siis vuoto kokonaan loppunut? Ja hyvä, että sait raskaushormonin mitattua :) Tuo arvo on kyllä niin suuri, että eiköhän se enteile hyvää. Mulla tosiaan arvoja seurattiin naistentautien poliklinikalla, jonne sain lähetteen lääkäriltä. Ilmeisesti edellisen kohdunulkoisen takia vähän helpommin sitten seurailivat mua.

Rapo: Hyvä, että pahoinvointi alkaa hellittää :) Tsemppiä väsymyksen kanssa. Vaikea sanoa, mikä siihen parhaiten auttaisi.

Jemppu: Onneksi olkoon, että kaikki oli hyvin!

Tsuuper: Miten sinun eka neuvola meni?

Mulla on ollut taas vaihtelevat fiilikset ja oireet. Vuoto oli monta päivää poissa, mutta tänään oli taas alkanut uudestaan. Olen jo monta päivää ollut luottavainen tämän raskauden suhteen, mutta saman tien meni mieli matalaksi vuodon alkamisen jälkeen. Lääkärikin sanoi, ettei vuodosta kannata olla huolissaan, mutta kyllä se vaan aina pysäyttää. Toivottavasti huolehdin taas turhaan :( <3

Välillä tuntuu että on kovaakin pahoinvointia ja välillä taas ei mitään. Yhden kerran olen oksentanut kyllä.

Univaikeuksia on ollut mullakin. Illalla ei meinaa tulla uni tai sitten herään yöllä enkä saa enää unta. Sitten päivällä saattaa iskeä niin kova väsy, että ei millään pysy hereillä. Eilen nukahdin jopa kesken lauseen.

Uskaltaisitteko te muut syödä tulisia ruokia? Ei kait niitä ole ainakaan Suomessa kielletty. Mulla tekee hirveästi mieli jalapenoa ja chiliä, mutta luin netistä, että chilistä on saatu vähän ristiriitaisia tutkimustuloksia.

Hei taas kaikille! Kommentoin myöhemmin tarkemmin teidän kuulumisia, mutta tulin vain kertomaan, että kävin tänään alkuraskauden ultrassa rv 6+5. Kohdussa näkyi elävä sikiö, eli sydän väpätti! Nyt voi vähän huokaista, kun niin kovasti on pelottanut tuo pari viikkoa jatkunut pieni vuotelu. Vähän jäi vielä murehduttamaan, että koko vastasi vain viikkoa 6+3, mikä mun laskujen perusteella kuulostaa vähän omituiselta... mutta sekä lääkäri että hoitaja sanoivat parin päivän heiton olevan ihan normaalia :) Ja sikiö oli kuulemma sellaisessa paikassa, että sen mittaaminen oli vaikeaa. Pitää siis vain luottaa.

Eli jos jotkut pelkää vuotoa, niin se ei aina tarkoita pahaa.