RiMa84

Tann toivotaan, että menkat alkais ja pääsisitte pian yrityksen makuun :) tosin toivotaan myös, ettei kauaa tarttis yrittää ja pääsisitte pian odotuksen makuun ;) <3 hyvähän se varmaan on tutkimuksissa käydä niin saapi mielenrauhan itselleen eikä tartte murehtia sen puoleen.

kimallus mullakin oli alkuun monta vuotta tavan e-pillerit ja vasta nyt loppuvaiheessa sain minipillerit juuri tuon migreenin takia. Tosin mun gyne totes että kun tuota migreeniä ei ole mitenkään erikseen tutkimalla todettu niin hänen puolesta olisin voinut syödä normi e-pillereitä ja sikäli niistä olisi tullut jotakin niin olisi voitu sit vaihtaa... mutta siis joka tapauksessa ne kuitenkin vaihdettiin mineihin. Ne oli vaan just siitä inhottavat ku syödään koko ajan ja mulla mekat tuli miten sattuu niiden aikana, eivät siis jääny pois... Pillereiden lopetuksen jälkeen mulla alko menkat ihan hyvin, mut jäi vaan tälläsiks pitkän kierron menkoiks... mut näillä mennään :) niin ja itse laitan normikalenteriin ylös aina kun menkat alkaa, sen kummempia merkintöjä en tee... enkä aina edes muista merkatakaan, paitsi viime kuukausina (tai vuotena) kun yritystä ollut enemmän :)

ON: täällä töissä vielä ja kohta uutta vuotta vastaanottamaan kotiin :) tinat valetaan ja glögiä hieman maistellaan ja perusruokaa; ranskalaisia, nakkeja ja perunamuussia. Raketteja ei ammuta kun koiruudet pelkää niitä eikä muutenkaan ole intoa ammuskella niitä, näkeehän niitä muutoinkin, jos tahtoo :) vauvarikasta uutta vuotta kaikille teille ihanille naisille <3

Rima

blackpanther hienoa ja ihanaa, että mieliala on jo kohonnut ja halut myös :) tsemppiä sullekin jatkoon <3

kimallus, tsemppiä sulle piinaviikkoihin ja toivotaan, että haluttu tulos tulisi <3

ON: täällä hieman mieliala noussut, mutta siis ensimmäistä kertaa tämän vauvakuumeen aikana mietiskelin ihan tosissani, et mitäpä jospa sitä jättäis tämän touhun nyt kokonaan... tai siis ei sillai kokonaa, mut yrittäs ainakin ottaa iisimmin, eli tulee jos tulee... (ihan ku olis muuta vaihtoehtoakaa =D ) olen siis itse kuumeillut n. kolmisen vuotta ja viimeisen vuoden aikana mieskin on innostunut asiasta, tosin ei niin kuin minä mutta kuitenkin :) ja nyt tänään mietin, että tää oma kuumeilu on mennyt jo ihan pakkomielteiseksi, eli pakko vaan saada jotain mitä ei voi saada, siltä tuntuu ja ihan kaikki on pyörinyt tämän kuumeen ympärillä.... mennyt aika, nykyhetki ja tulevaisuus, kaikki pyörii ja rakentuu tämän kuumeilun ympärille, ei ole kovin tervettä enää... mutta siis, meinasin vaan, että ehkäpä parempi hyväksyä se tosiasia, ettei se tällä tavalla ainakaan tule ja mistään muustakaan ei tule mitään. Eli nyt pyrin keskittymään enemmän tähän hetkeen ja nautin siitä mitä on ja suunnitelmat teen sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Ensiksi yritän keskittyä siihen, että saan jostakin paremman työpaikan :) ja ehkä haluaisin opiskellakin jotakin uutta työn ohella ja matkustelemaan pitäis päästä ensi kesänä, että eikun kohteita miettimään :) niin ja ollaan mietitty oman talon rakentamistakin (tosin se ei nyt aikoihin ole ajankohtaista mutta saahan sitä haaveilla;) ), kaikkea kivaa olis siis suunnitteilla ja nyt vaan ajatukset niihin :) ja tämähän ei tarkoita sitä ettenkö täällä pyöri, pyörin kyllä :)

Rima kp 9/30-46 yk 12

Välikommenttina täältä, kun itsellä muutoin niin hiljaiset ajat :) eli ONNEA plussanneille <3 toivottavasti me muut tulemme perässä :)

Voi kun tuntuu itsellä taas niiiiin kaukaiselta tuo hetki kun pääsee testailemaan tai pikemminkin omalla kohdallani toteamaan, että seuraavaan kiertoon taas... inhottaa tämä pitkä kierto, kun on yhtä odottelua vaan ja turhalta tuntuu koko odottelukin kun melkeinpä tietää lopputuloksen... Sori, olen täällä vähän mieli maassa tällä hetkellä ja epätoivo yrittää nostaa päätään... lokakuisiin kai minäkin oikeestaan kuuluisin tuon pitkän kierron takia, mutta ko ei sitä ikinä tiiä, jos se vaikka jäiskin lyhyemmäks... no joo täällä ollaan ja elellään tunnemyllerryksessä...

Rima kp 7/30-46 yk 12

hummingbird tuo sun teksti oli täynnä samanlaisia tuntemuksia kuin mitä mullakin tällä hetkellä... en tiedä johtuuko tämä tunnesekamelska juurikin tuosta vauvankaipuusta ja epätietoisuudesta sen suhteen; saako vaiko ei ja jos saa niin millon jne.... ja se kun siihen ei pahemmin pysty itse vaikuttamaan... itsellä tosiaan menossa kp 7 ja tämän kierron alusta alkaen on ollut sellaisia mielialan heittelyjä ettei tosikaan, mies ollut kyllä koetuksella... itse myös pohtinut oman elämäni merkitystä ylipäätään, kun tuntuu ettei tämä tästä mene mihinkään suuntaan... en viihdy työssäni yhtään ja se aiheuttaa stressiä jatkuvasti, tiedän että töitä täytyy tehdä kun niitä on, mutta inhottaa kun se tuntuu ihan paskalta eikä mitään pakokeinoa ole, niin vähän muitakaan töitä tarjolla. Olin ajatellut, että kunhan pääsen äitiyslomalle saan hengähdystaukoa töistä ja aikaa miettiä mitä teen töitteni suhteen. Ja EI olla haluamassa lasta siis sen takia että pääsisin äitiyslomalle!!!! mutta nyt kun vauvaa ei kuulukaan joudunkin olemaan koko ajan paskassa työssäni ja alaakin haluaisin vaihtaa mutta ei oikein ole varaa lähteä opiskelemaankaan .... no siis tuntuu vain että mistään ei tule mitään... haluaisin että suhteemmekin etenisi, haluaisin kihloihin, mutta ei vielä sitäkään. Olen vihjaillut siitä miehelleni, mutta mitään ei tapahdu silläkään saralla. Ja EN tarkoita että se nyt varsinaisesti edes mitään muuttaisi, mutta tässä mielentilassa vain tuntuu ettei MIKÄÄN etene ja kaikki jauhaa paikallaan ja on täyttä P*****A.... Olen itkeskellyt myös miten sattuu ja tuntuu oikeesti ajoittain että johan tässä lähtee järki.... No joo sori tämä omakin purkaus, mutta pakko kanssa johonkin saada tilitettyä... Suhdettammekin olen miettinyt, onko tässäkään mitään järkeä, vaikka tiedän että on.... On tää vaan tällästä kun nämä tunteet myllertää...

mutta siis vois oikeesti se vauva jo ilmoittaa tulostaa, en ymmärrä mitä olen väärin tehnyt niin pahasti ettei sitä meille suoda... ja joo tottahan sitä aina itseään syyttää vaikkei se mitään autakaan....suvussakin tulee koko ajan uusia vauvauutisia ja se ahdistaa... no eteenpäin vaan, ei se auta, perhana....ANTEEKSI myös tämä purkaus :(

Rima kp 7/30-46 yk 12 (jospa ensi vuonna sitten, kun ei tämä yksi vuosi näyttänyt riittävän :(  )