Rellu_

katjaa: kyllä! Suuntaa sinne siis jos viikonloppuna sattuu jotain mihin kisut tarvitsee apua. Se taitaa olla Turun seudun ainoa päivystävä muutenkin. En kuitenkaan joka vkl oo siel.



Tänään kerroin äidilleni lopettavani pillerit heinäkuussa ja hän otti sen melko rauhallisesti. Sanoin etten aio hankkia lisää pillereitä ja se sano ettei kannatakaan jos vauvaa suunnittelee. Eli ehkä se pikkasen alkaa lämpeemään ajatukselle kun ei sitä estääkään voi.

Ostin tänään kaksi kirjaa: "Mies hoitaa vauvaa" ja "Suuri äitiyskirja".

Ensimmäinen menee sitten aikoinaan isyyspakkaukseen muun krääsän kanssa.



Sitten lukemaan!

järjestän juuri itselleni päivystyskeikkoja viikonlopuiksi Turun tuhatjalkaan, eli todnäk Turku tulee melko tutuksi tänävuonna :D



Kerroin tänään myös mun personal trainerille (olen ottanut Elixiasta 10x 1h tapaamista), että ruvetaan yrittämään tänävuonna vauvaa niin hän totesi et hänellä on laskettu aika toukokuussa eli 5kk päästä, kirosi vielä kun horoskoopilta härkä tulee. Heh heh, minä olen härkä enkä ole mikään helppo yksilö tosiaan. Olihan sillä iiiiihan pikkiriikkinen kumpu kun erityisesti tajus tsekata.

Hän on tehnyt mulle ruokaohjelman ja treeniohjelman, jotka on melko tiukkoja ja niillä mennään.

Kerroin myös pelosta, että pelkään lihovani raskaudella 100kiloseksi (olen 168cm ja tällä hetkellä 72kg, tavoite kevääksi 62kg.) Hän kertoi että mun kokoisella kiloja saa tulla keskimäärin 15kg. Ne jolla tulee yli 20kg kuulemma vaan syövät itsensä sellaiseksi. No arvaanpa vaan, etten pysty hillitsemään himojani koska nautin ruoasta jo ihan ilman raskauttakin liikaa :D

Toivottavasti pystyn jatkamaan treeniä yhtä intensiivisesti myös odotusaikana. Treenaako joku teistä kovaa? Minkälaisia tavoitteita on?



PS. Hirmu hiljaista täällä taas. Käyn vähän väliä katsomassa, onko joku kirjoittanut.

Mä niin ootan jo että ekat teistä hihkasee, että plussia näyttää!



Niin, ja minä pahoittelen kirjotusvirheitä, ajatusvirheitä ja jokseenkin ärsyttävää stadin teinislangia joka on tarttunut minuun ikuisiksi ajoiksi ja tulee liikaa esille myös kirjoituksissa kun viimeisiä kirjaimia jää uupumaan.

Mä olen niin suurisuinen, että puoli Suomea ja varmaan puolikas Viroakin tietää mun vauvahaaveista. Ainaki työkavereista lähimmät, pari lääkäriä ja pari hoitajaa mutta koska olen koeajalla (joka loppuu ens ma) oon pyrkinyt pitämään hyshys ettei pomot sais tietää. Mulla loppuu siis tämä keikkalääkärin soppari kesäkuussa kun valmistun ja siihen asti ois ainakin kiva, ettei ne tietäis mun suunnitelmista jotta sitten suostuisivat uusimaan sopimuksen ihan vakkarilääkärinä. Toisaalta meidän ala on niin naisvaltanen, ettei tule kyllä yllätyksenä jos joku eläinlääkäreistä jää TAAS äitiyslomalle. Just työkaverilla 5kk lapsi ja pari viikkoa sitten ilmoitti olevansa taas raskaana. Ei ollut kuulemma suunniteltua (sen sanat meni jokseenkin näin: "perkeleen kortsu ei oo yhtään varma ehkäisy, kerran jätettiin pois ja heti tärppäs"..niinno, mitä tohon nyt sanoisi :D mutta hauskaa ja aivan ihanaaa silti!!! Oon niin onnellinen. Meidän alalla on pakko kertoa pomoille tosi aikasin, koska useita toimenpiteitä ei saa tehdä (röntgenit, leikkaukset isofluraanianestesiassa, osat lääkkeet kiellettyjä yms. ja tietenkin toksoplasmoosiriski) Silläki vasta 2kk raskautta takana ja päätyi kertomaan.

Parhaat ystävät tietää kaiken syvimpiä haaveitani myöten, varmaan enemmän kuin mies koska en halua rasittaa miestä puheillani liikaa. Se kyllä haluu vauvan käsittääkseni mahd pian, mutta on perussuomalaista mallia tuppisuu eikä oikein osaa ottaa kantaa siihen kaikkeen oheishömpötykseen. Hääjärjestelytkin on jättänyt minulle että "ilmotat sitten vaan paikan ja ajan niin tulen paikalle."

Ainakin se on ilmaissut haluavansa jäädä kotiin lapsen kanssa sitten kun sellanen on. Oon joutunut vähän toppuuttelemaan että mäkään en tuu kyllä suoraan synnäriltä menemään duuniin mutta jotain keikkaa voi heittää :D

En muista kirjoitinko jo mutta tajusin tuossa eilen pilleriliuskoja laskiessa ettei mun tarvitse hakea lisää lääkäriltä vaan mulla on sopivasti 7 levyä jonka jälkeen aletaan metsästää plussaa. Sekin tuntuu jotenkin helpottavalta.

Onko teistä joku Etelä-Suomesta (Hki-Espoo-Kirkkonummi). Juuri tuossa murehdin miehelleni, ettei mulla ole täällä ketään sitten kenen kanssa lenkkeillä kun vauvan saa, täytyy osallistua joihinkin äitikerhoihin sitten.

Muistakaahan naiset foolihappo. Suositus on se vähintään 3kk ennen raskaaksi tuloa. Kävin ostamassa omani tänään kun ajattelin että olenpa sitten ajoissa liikkeellä ja ollaan taas yksi ihana askel lähempänä. Ei siitä puolesta vuodesta ennen aloitusta ainakaan haitaksi ole :D

Hei kaikille kohtalotovereille!

Täällä ilmoittautuu taas yksi vakavasti vauvakuumeinen nainen.

Olen 24, mieheni 26. Opiskelen viimeistä vuotta eläinlääkäriksi ja valmistun tämän vuoden kesäkuussa. Mieheni on vakituisessa työssä ollut jo parisen vuotta. Olemme olleet yhdessä pian 6 vuotta, joista 5 etäsuhteessa, kun olen opiskellut ulkomailla. Silloin ollaan nähty pari kertaa kuussa.

Viime keväänä sain väliaikaiset eläinlääkärin oikeuteni ja siitä lähtien olen ollut kotona enemmän kuin poissa. Meillä on omakotitalo, 2 kissaa ja ihana labradorinnoutaja. Yhdestä huoneesta on puhuttu lastenhuoneena jo kaksi vuotta sitten eli muutosta saakka, mutta huone on vielä remonttia vailla. Salaa olen miettinyt jo sisustustakin ja mies on ilmaissut toiveensa valkoisille seinille :D

Vauvakuumeinen olen ollut viimeiset 5 vuotta, minulla on aina ollut toive saada lapsi mahd. nuorena sillä äitini synnytti minut 18vuotiaana. PS! Äidilläni on 8v lapsi minun lisäksi ja arvatkaapa onko hän valmis mummiksi - No omien sanojensa mukaan ei tosiaankaan ole, joten apuja sieltä päin ei ole liikaa odoteltavissa. Ymmärrän toisaalta senkin, onhan hänellä nuori lapsi ja oma perhe. Onneksi minun nuorekas isoäitini odottaa peukut ja varpaat pystyssä jo pääsevänsä hoitamaan meidän pienokaista. On hän aika pitkälti minutkin kasvattanut, silloin kun äiti rillutteli bailaamassa.

Mieheni on sanonut olevansa valmis lasten saantiin kun pääsee vakituiseen työhön. No nyt on sitten pari vuotta odotettu minun valmistumista ja töihin pääsyä.

Viime kesänä tehtiin reissu maistraattiin ja astuttiin avioon. Päivälleen vuoden päästä rekisteröinnistä eli heinäkuussa 2013 on varsinainen iso hääjuhla. Siitä johtuen joudun lykkäämään meidän vauvantekoyritystä häiden vuoksi, jotta voin nauttia upeasta tulevasta hääpuvustani normaalimitoissani ja tietenki jotta voin juoda shamppanjaa 1- hääpäivänämme.

Olen kontrollifriikki. Viimeiset kaksi päivää (liikaa vapaata ajatteluaikaa) olen kuumeillut kaikkia vauvapalstoja lukiessa lähes pakkomielteisesti. Olen syönyt Minulet-pillereitä nyt jo 10v. Aloitin Merciloneilla, mutta ne eivät sopineet. Minuletin kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia (vain melko kovia migreenityyppisiä päänsärkyjä tyhjennysvuotokausina). Nyt olen sitten laskenut kalenteriin lähes päivälleen vuoden 2013 pillereiden ottamisen, jotta otan viimeisen liuskani juuri ennen häitä niin, että tyhjennysvuoto on juuri viikko-pari ennen häitä ja häämatkalla pääsemme yrittämään vauvaa. Olisi kiva saada kevät-kesävauva 2014, mutta kauhulla pillerin lopetuskokemuksia lukiessani tajusin, että luomukuukautisten alkaminen voi lykkääntyä jopa vuoden verran. Toivon olevani se onnekas, jolla jatkuu kuukautiset normaalisti. En muista edes minkälainen kierto minulla on luomuna silloin 10v sitten ollut.

En aio lopettaa pillereitä aiemmin, jotta kierto tasaantuisi, sillä olen kuullut että näinen on hedelmällisin juuri pillereiden lopettamisen jälkeen.

En tiedä miten kestän sinne heinäkuuhun asti ilman että järki lähtee. Minun täytyy keksiä jotain tekemistä. Ennen sitä aikaa on vielä paljon muutakin mielenkiintoista tapahtumassa (lopputentit jne) mihin pitäisi keskittyä ensisijaisesti.

Mutta täällä nyt olen, lukemassa teidän kirjoituksia ja toivottavasti ajoittain lisäämässä omia mietteitä.



Tulipa pitkä, älkää nukahtako ja saa piiskata jos ei jaksa lukea :)