Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten pitää jo auttaa lääkeasioissa, juominen, arki ja syömisessä yms. Tai olla muu apu. Ei saa jättää heitteille.
Missä välissä kun pitää käydä töissä, hoitaa omt asiat, lastenlapsiakin olisi kiva tavata ja nukkuakin pitäisi??
Kotihoidon 2 käynnin lisäksi ramppasimne 1-3 päivässä kilometrien päässä tarkistamassa mummon tilannetta, hoidimme ruokaostokset, pyykit, lääkärikäynnit jne. Silkkaa helvettiä!
No mitä jos ottaisit sen mummon asumaan kotiisi. Elää muutaman vuoden, hänellä on seuraa ja samalla teet ruuat hänelle kun lapsillekin jne. Saat omaishoidontukea myös.
Tuossa on vaan se huono puoli, että omaisensa luona asuva muistisairas ei ole sairauden edettyä niin kiireellisen hoivakotipaikan tarpeessa kuin yksin asuva. Nyt, kun ympärivuorokautisen hoivan paikkoja pyritään vähentämään, niin ensimmäisenä jonossa ovat ne, joitka asuvat yksin. Siis toki se muistisairaan tilanne vaikuttaa, mutta jos on kaksi yhtä sekaisin olevaa ja yksin pärjäämätöntä, niin yksin asuva ohittaa jonossa sen omaisen kanssa asuvan.
Vierailija kirjoitti:
Lammas
On sulla remonttia/huoltoa/huonekalujen siirtoa usein. Hyvä toki, että kiinteistöstä huolta pidetään.
Meillä oli kerran ikkunan vaihto, kaikki huonekalut piti siirtää pois ikkunan edestä (minne???). Sit oli putkiremontti. Sai asua, laittoivat vessanpöntön aina yöksi kuntoon, ettei talvinnut kellarin saunatiloihin hipsutella. Sitten oli julkisivuremontti. Helteisen kesän ajan oltiin 'hupussa', kukat kuoli ja pöly oli mahdoton, kuukausia. Parvekeremontti.
Huh. Hengästyttää, kun muistelenkin. Nyt on kaikki kunnossa. Siisti, vanha talo.
Mukavaa lauantaita
Doris
On tosiaan ihan hyvä, että remontoidaan, vaikka siitä aiheutuukin harmia asukkaalle. Mua ei niinkään haittaa se, kun remontti alkaa omassa asunnossani, mutta se odottelu. Jos tietäisikin tarkan päivän sekä kuinka kauan remppa suunnilleen kestää, niin voisi suunnitella jotain ennen ja sen jälkeen. Mutta kun aikataulut leijuu ilmassa, ei voi muuta kuin odottaa. Ja myöskin sitten tänä, missä kerrotaan joku viikko mja sitten joutuu klo 8-16 joka päivä olemaan kotona odottamassa, milloin ne tulee. Ei voi käydä kaupassa eikä mitään.
Voit kuvitella, kun meillä silloin vesivahingossa kiireellä piti tyhjentää asunnon alakerta kokonaan. Yläkertaan tungettiin kaikki mahdollinen, mikä sinne mahtui. Loput oli pakko heittää pos. Ja sitten, kun päästiin takaisin, ihan hirveä homma siirtää tavaroita taas pois yläkerrasta ikkunoiden edestä. Alakerrassa ei tietty tarvinnut siirtää mitään, kun ne oli tyhjät. Mutta yläkerran käytäväkin oli täynnä pahvilaatikoita ja pienempiä huonekaluja ja piti nopeasti saada tehtyä kulkuväylät vapaaksi. Mulla oli kaksi nojatuolia, jotka heitin lopulta vaan parvekkeelta alas :D
Mä olisin kyllä toivonut, että putkiremppa olisi tehty nyt samalla kuin noi ilmanvaihtokoneiden rempatkin. Olisi voinut sitten kylppärit laittaa mieleisekseen. Nyt tarvitaan toiseen kylppäriin sitten remppaa enkä vielä tiedä, miten iso. Mutta en todellakaan aio investoida siihen omia rahojani euroakaan. Laittakoon taloyhtiö halvimman mahdollisen, kun se putkiremppa on kuitenkin lähivuosina edessä.
Vähän ärsyttää. Tänään tuli tieto, että ei ens vaan seuraavalla viikolla tullaan tekemään ikkunarempan tarkistuksia. Ei siinä mitään, hyvä kun tulevat, mutta siis taas pitää istua ties kuinka monta päivää odottelemassa, että milloin ne tulee. Mun koira kun ei päästä niitä sisään, jos en ole kotona. Lisäksi tuli vihdoin tieto ilmanvaihtojärjestelmän remontinsa. Infotilaisuus on tosin vasta marraskuun alussa, mutta ainakin tulee sitten jotain tietoa, kuinka kauan per asunto se homma kestää. Siitä tiedosta pystyn sitten laskemaan, milloin tulevat meille. Mun asunto kun on järjestyksessä 50. asunto. Toivon, että ei tulisi ennen joulua, koska se on selvää, että kun siinä rempassa mun kylppäri menee paskaksi, niin jouluun mennessä sitä ei ehditä korjata. On mulla toinenkin kylppäri, mutta en haluaisi pitää kissan käymälää jouluna keittiössä :D Joskus myöhemmin vielä käykin, kun voin vaikka woltata tai käydä ravintolassa syömässä, mutta ei mielellään just jouluna.
Muuten ihan hyvä päivä. Koiran kanssa ulkoilua, vähän kotitöitä, siskoni kanssa pitkä puhelu puhelimessa, ystävien kanssa viestittelyä.
Hyvää yötä!
Vierailija kirjoitti:
Onko useammalla ns jouluvihaa koska eivät vietä joulua omalla tavallaan? Joko raadetaam koko suvulle joululahjat ja ruuat työn ohella tai matkustetaan joulun viettoon 8h lapset kyydissä vaikka ei haluttaisi kuin olla oman perheen kesken kotona?
Mulla ainakin. Kyllähän sitä nuorempana vielä jaksoi ja varsinkin, kun lapset olivat pieniä ja oli mukava luoda lapsille joulutunnelmaa ja ilahduttaa lahjoilla. Nyt lapseni ovat jo keski-ikäisiä ja viettävät joulua omilla tahoillaan. Ja omalla tavallaan. Muusta suvusta kuitenkin tulee joka vuosi painetta, että pitäisi edelleen viettää yhdessä. Että mä olen ilkeä, jos haluan katkaista vuosikymmenten perinteen ja pilata muiden joulun. Jep jep. Kohta varmaan alkaa kyselyt, mitä aion tehdä jouluna. Ja vähintäänkin hienovarainen painostus siihen, että osallistun eli teen ja maksan vähintään puolet koko lystistä, vaikka olisin omasta sukuhaarastani ainoa jouluun osallistuva. Eikä mua se raha haittaa, mutta työmäärä kylläkin. Pääsen paljon helpommalla, kun teen ruuat vain itselleni ja vain niitä jouluruokia, joista tykkään. Joulahjoja en ole enää kahteen vuoteen antanut kuin suvun kahdelle alaikäiselle lapselle ja heillekin vain karkkipussit ja setelit kirjekuoressa. Kaksi vuotta sitten heivasin myös olohuoneesta 12-hengen ruokapöydän mäkeen ja ostin 6-hengen ruokapöydän, joten onneksi jouluja ei enää edes voi viettää ainakaan meillä. Ei sekään tietysti kivalta tunnu, jos muiden mielestä pilaan heidän joulun, mikäli en osallistu. Ehkä vältän sekä sukulaisten mielipahan että jouluhärdellin, jos sanon, että mulle taisi jäädä tästä syksyn koronasta long covid :D
Samaa mieltä. Jos mun vanhempani olisivat halunneet jotenkin palkita mut niistä lähes kolmesta vuodesta, kun isä soitti aina mulle ja mä juoksin etsimässä muistisairasta äitiä, rauhoittelemassa äitiä kolmen aikaan yöllä, kun meinasi lähteä lapsuudenkotiinsa, nostamassa äitiä lattialta jne ylös, niin he olisivat palkinneet. Tai no äiti oli jo niin hönö, ettei se tuollaisesta mitään edes tajunnut, joten isän päätös se oli. Mutta en syytä siskoani isäni päätöksestä.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/