Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kuka on aito kukkakimppu? Selventäisikö joku? Ja miten voi tulla "aidoksi" joksikin?

 

Oli ketjussa ensimmäinen, joka alkoi laittaa tuon kukkakimppuemojin kommenttiensa perään. Muut eivät käyttäneet omissa kommenteissaan samaa emojia, koska eivät halunneet, että menee kommentoijat sekaisin. Tiettyyn pisteeseen asti se hänelle riittikin ja oli "kevyempi" vaihtoehto kuin rekkautua jollain tietyllä nimimerkillä palstalle. Mutta sitten ketjuun tuli joku tai jotkut, jotka nimenomaan halusivat luoda sekasotkua ja tavallaan halusivat esiintyä ko kommentoijana eli "Kukkakimppuna". 

Miten ajattelet, että uudet ketjuun kirjoittajat voivat edes olla tietoisia ei-rekkautuneiden "varaamista" emojeista?

Hyvin luotaantyöntävä ja ala-arvoinen kommentointi tietysti kertoo, että

Eivät varmasti voikaan. Aikoinaan Kaksplussalla oli ihan tavallista, että vaikka kommenttinsa perään laittoikin "vakkarinikkinsä", niin joku keksi ruveta kommentoimaan samalla nikillä. Eikä tietenkään uudet tulijat osanneet erottaa, kumpi samalla nikillä kirjoittava oli kumpi. Ja sekin oli ihan mahdollista, että uusi tulija ihan vaan tietämättömyyttään alkoi käyttää samaa nikkiä. Ei siis trollatakseen tai ilkeilläkseen.  Sitten sinne tuli rekkautumismahdollisuus ja ne, jotka halusivat käyttää omaa nikkiä, rekkautuivat. Ja samalla toisten nikillä esiintyminen - ja hyvin usein myös sillä nikillä trollailu - loppui. 

Nro 81: "Ei parisuhteessa tarvitse asua yhdessä."

Ei tarvitsekaan, mutta sen parisuhteen toisen osapuolen mielipide vaikuttaa esimerkiksi siihen, jatkuuko parisuhde,  jos toinen muuttakin Helsingistä Tampereelle. Ystävyys ei katkea tällaisesta, mutta parisuhde saattaa hyvinkin katketa, kun ei voidakaan enää tavata monta kertaa viikossa eikä välttämättä enää edes joka kuukausi. Parisuhteessa muuttoaan joutuu miettimään ihan eri tavalla kuin ystävyyssuhteessa, 

Vierailija kirjoitti:

Siis kuka on aito kukkakimppu? Selventäisikö joku? Ja miten voi tulla "aidoksi" joksikin?

 

Oli ketjussa ensimmäinen, joka alkoi laittaa tuon kukkakimppuemojin kommenttiensa perään. Muut eivät käyttäneet omissa kommenteissaan samaa emojia, koska eivät halunneet, että menee kommentoijat sekaisin. Tiettyyn pisteeseen asti se hänelle riittikin ja oli "kevyempi" vaihtoehto kuin rekkautua jollain tietyllä nimimerkillä palstalle. Mutta sitten ketjuun tuli joku tai jotkut, jotka nimenomaan halusivat luoda sekasotkua ja tavallaan halusivat esiintyä ko kommentoijana eli "Kukkakimppuna". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en halua parisuhdetta, koska haluan tehdä omia juttujani oman aikatauluni mukaan ja kestän huonosti yllättäviä muutoksia. Haluan myös pitää kotini järjestyksessä, nukkua ja herätä yksin. En oikeastaan olen kovin kiinnostunut viettämään aikaa ihmisten kanssa, seksiä saan ilman parisuhdettakin ihan milloin vaan haluan.

N43

Ajatella että koko yhteiskunta ja naisten väliset ystävyyssuhteet toimivat ihan hyvin ilman "yllättäviä muutoksia". Vain miehen elämäänsä integroiminen aiheuttaa jatkuvaa kaaosta ja draamaa.

Ystävien kanssa harvemmin asutaan saman katon alla. Ystävien kanssa vietetään aikaa vain silloin, kun se molemmille sopii. Ystäville ei myöskään tarvitse kertoa, jos lähtee töistä suoraan jonnekin tai jos vaikka päättääkin irtisanoutua töistä ja lähteä opiskelemaan. Tai muuttaa Helsingistä Tampereelle. Ystävyys on huomattavasti helpompi ihmissuhde kuin parisuhde. 

Syitä on varmasti monia. Mun syyni on se, että en ole lainkaan parisuhdeihminen. Nuorena tuli kokeiltua 2 kertaa avoliittoa eikä ollut mun juttuni. Olen aika introvertti ja koen väsyttäväksi, jos jatkuvasti pitää ottaa toinen ihminen huomioon. Vaikka parisuhteessakaan ei tarvitse mitään lupia toiselta kysellä, niin siitä huolimatta pitää  nyt ainakin jollain tavalla toista informoida, että lähteekin perjantaina töiden jälkeen viikonlopuksi kaverin mökille. Tai jotain muuta vastaavaa. Toinen asia, minkä koin väsyttäväksi oli se, että jos itse kotiin tullessa olikin hyvällä tuulella, niin kotona odottikin pahantuulinen mörökölli. Oma hyvä fiilis oli samantien poissa ja sitten koitti vain vältellä kumppania siihen asti, että oli sopiva aika mennä nukkumaan. Molempien avoliittojen aikana suin kaksiossa, niin ei ollut edes sitä "asunnon länsisiipeä", jonne olisi ovinut mennä puuhastelemaan jotain omia juttuja. Kaikenlaiset pienet ja sinänsä merkityksettömätkin asiat alkoi pikkuhiljaa ärsyttää. Kuten vaikka se, että mitä ruokaa tänään syödään. Itse olisi halunnut ruokaa X ja kumppani ruokaa Y, joten kompromissin vuoksi tehtiin ruokaa Z, jota kumpikaan ei halunnut, mutta joka sitten paremman puutteessa kelpasi molemmille. Mulla on myös tapana pohtia omaa elämääni koskevat asiat oman pääni sisällä ja tehdä itse päätökset. Parisuhteessa kuitenkin ne päätökset koskee tavalla tai toisella myös kumppania, joten sen vuoksi pitäisi ottaa kumppanin mielipidekin huomioon. En sano, että parisuhde olisi mulle mikään varsinainen vankila, mutta kyllähän se omaa vapautta rajoittaa. Sinkkuna ei tarvitse kysellä kenenkään muun mielipidettä vaan voi tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa.