Reipas ja tunnollinen lammas

Mä mietin vielä sitäkin, että jos lapsuudenkodissaan asuva aikuinen tekee esimerkiksi kolmivuorotyötä, niin miten muut samassa huushollissa asuvat huomioivat sen, että tämä vuorotyöläinen saa nukkua? Nuorena mä tein kolmivuorotyötä ja vaikka lapsia ei ollutkaan vaan ainoastaan avopuoliso, niin varsinkin viikonloppuisin, kun avokilla oli vapaata, ei kyllä mulla unen laatu mitään hyvää ollut. Siis korvatulpista huolimatta. Nykyisin on toki vastamelukuulokkeet, mutta en tiedä, osaisinko nukkua sellaiset päässä. 

En siis osaa sanoa, onko tuollainen kimppa-asuminen hyvä vai huono  juttu, koska mulla ei ole tietoa, miten Välimeren maissa tuo käytönnössä toimii. 

Mielenkiintoinen kysymys. Mulla ei ole kokemusta Välimeren maiden perheyhteisöistä, mutta ekana tuli mieleen, miten paljon noissa maissa lapsuudenkodissaan asuvilla aikuuisilla on päätäntävaltaa? Tarkoitan nyt esim sellaisia arkisia asioita kuin että miten sisustetaan, mitä syödään, miten pitkään saa valvoa/nukkua, onko jotain kotiintuloaikoja, onko jotain siivousvuoroja, voiko tuoda kavereita kylään ihan milloin vaan haluaa jne? Siis kyllähän kimppa-asuminen Suomessakin toimii, varsinkin opiskelijoiden keskuudessa, mutta itse kyllä mietin, palaisko mulla käämit, jos tänne tulisi kahden aikaan yöllä joku lasteni kaveriporukka jatkamaan illanviettoaan tms. Tai että kun aamulla nousisin ylös, keititön tiskiallas olisi täynnä ja viimeiset kahvikermat jääkaapista käytetty? Vaikka lapseni ovatkin jo keski-ikäisiä, muistan silti heidän teinivuotensa ja varsinkin tuon kuopuksen teinivuosina mun kotini oli välillä kuin joku linja-autoaseman odotustila eli porukkaa tuli ja meni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä järki on maksaa extraa merkistä. Esimerkiksi tämä (tänään s-market):

Linkosuon varrasleipä 5,09 

Kotimaista varrasleipä, valmistaja Linkosuo 3,89

Niin no jos jämätuotteet kelpaavat.

Miksi ei kelpaisi? Roskiinko nuo pitäisi heittää? Ovat kuitenkin ihan syömäkelpoista ruokaa. 

Mieluummin maksan enemmän laadusta ja jätän halvemmat ja huonommat tuotteet köyhälistölle. Win-win.

No mutta tuohan on ihan hieno juttu. Mä syön jopa makkaraa ja niissä vasta kaikenlaisia ruhonjämiä onkin. 

Tulin just 2 viikkoa sitten Irlannista ja siellä uutisoitiin paljonkin tästä variantista. Ja tietenkin mun piti tuoda pöpö itselleni tuliaisena. Pari päivää kotiinpaluuni jälkeen alkoi oireet. Just kurkkukivulla ja äänen käheydellä  alkoi ja sitten tuli muut oireet. Ärsyttävä tauti, mutta ei nyt mitenkään kuolemaksi ja  nyt jo helpottaa. 

Syitä on varmaan monia. Nuorempana olin enemmän tekemisissä niiden kanssa, jotka asuivat tässä lähellä. En mä silloinkaan lähtenyt lasteni kanssa työpäivän jälkeen useammalla kulkuneuvolla jonnekin vaan ne sen elämäntilanteen kaverit ja ystävät asuivat kaikki tässä samassa lähiössä. Siksi oli helpompi tavata usein, kun ei tarvinnut kuin ehdottaa toiselle että lähdetkö lasten kanssa leikkipuistoon, tuutko käymään kahvilla tms. Eikä kukaan joutunut kaivamaan esiin bussien ja junien aikatauluja katsoakseen, että no mites mä nyt tästä sinne lähitunteina pääsisin. 

Myös lasteni kaverit olivat niitä, jotka asuivat tällä samalla alueella. Sitten tulivat aikuisiksi ja jokainen muutti kuka mihinkin. Ihan ymmärrettävää, ettei esim 300 km päässä asuvalta kaverilta kysytä, tuutko katsomaan leffaa. Eri juttu, jos se kaveri asuisi jossain lähellä. Ja sitten, jos on jo lapsia, niin ei niiden kanssa lähdetä samalla tavalla lähes extempore käymään kyläilemässä, vaikkei välimatkaa olisikaan satoja kilometreja. 

Voisko yksi syy siihen, ettei äidit enää juttele kaupassa, olla se, ettei niitä äitejä tunneta? Ehkä tiedetään, että se on oman lapsen jonkun luokkaverin äiti (on esimerkiksi nähty vanhempainillassa), muttei olla muuta kuin nk naamatuttuja. Mä olen asunut tässä samassa lähiössä jo yli 30 vuotta ja monet vastaantulijat ja kaupan asiakkaat on mulle naamatuttuja, mutta en mä ala heidän kanssaan tuolla kadulla tai kaupassa juttelemaan.