Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa.

Ei hyvää päivää. Historiantuntemus on ohuempaa kuin haavanlehti...

Sotien jälkeinen aika - tunnettu pula-aikana - oli kyllä Jotain Ihan Muuta kuin nykyinen loputon yltäkylläisyys. Mitään muuta ei ollut vuosikausiin kuin paperia, kun se oli sattuneesta syystä asia, jota maassamme oli paljon. Käypä vaikka Tampereen Amurin työväenmuseossa katsomassa 1940-50-lukujen kaupaksi sisustettua huonetta. Verhot olivat paperia. Puukengissä paperista tehdyt yläosat. Samasta syystä kirjoja painettiin paljon. Ihmiset toki myös lukivat sotienjälkeisinä aikoina enemmän kuin nyt, siinäkin eroa. 

Sokeri oli kortilla. Kahvia ei ollut, vain korviketta. 

Kuka ihme ja millä ihmeen koulutaustalla voi ruveta sanomaan, että "nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa"? 

Varsinainen pula-aika Suomessa oli kyllä 1930-luvun alussa eikä sotien jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 61: "Onko sillä merkitystä? On sillä aika iso merkitys jos iso firma menee konkurssiin, aiheuttaen 30-100 uutta työtöntä, ja tilalle tulee 2 pientä yritystä jotka kumpikin työllistävät vain yhden."

Okei, ymmärrän pointtisi. Sä ajattelet, että nk bisnesenkeleiden yms pitäisi tukea konkurssin partaalla olevia 30-100 työntekijän yrityksiä, jotta yritys pysyisi pystyssä. Noinkin ison firman (vaikka onkin vielä pk-yritys)  pystyssä pitäminen vaatii aika paljon rahaa ja se summa on paljon isompi kuin mitä uudet startup-yritykset saa. 

Et ymmärrä pointtia.

Ne isot olemassa olevat yritykset eivät tarvitse mitään enkeleitä, jos ihmiset pystyvät luottamaan tulevaan. Silloin ne tavalliset ihmiset, jotka bisnesenkelin silmissä ovat rikkaruohoja, pitävät ne suuret yritykset pystyssä.

Kannattaisi välillä ottaa pää p

Mutta tämä hallitushan on tehnyt kaikkensa, jotta yrittäjät ja yritykset olisivat tyytyväisiä. Irtisanomissuojaa on heikennetty, määräaikaisia työsuhteita voi ketjuttaa vaikka seuraavat 50 vuotta, paikallinen sopiminen eli suunnilleen kaurapuuropalkalla voi työllistää ihmisiä jne. 

Nro 22708: "Sori Lammas. Se on nousee kananlihalle tai menee kylmät väreet :)"

Hyvä pointti! Ja vielä lukion vikalla luokalla ajattelin, että musta tulisi äikänope :D

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli asiointipäivä, kävin mm. verikokeissa. Tulokset saan vasta joulukuun puolella, kun halusin soittoajan tietylle hoitajalle.

Yhden kummitytön syntymäpäivä lähestyy, kirjoitin hänelle kirjekortin. Kyselin kuulumisia ja kerroin omiani. 

Lämmitettiin leivinuunia, laitan lantun kypsymään folion sisään. Paistettu lanttu maistuu minulle ruisleivän päällisenä.

Mukavaa viikonloppua! Niin, taas on perjantai.

Verikokeista sen verran, että vaikka Apottia on paljon haukuttukin ja ihan syystä, mä olen ollut tosi tyytyväinen Apotin kylkiäisenä tulleeseen Maisaan. Ei tarvitse varailla aikoja vaan ensimmäiset  labratulokset tulee Maisaan jo suunnilleen ennenkuin olen edes labrasta päässyt kotiin. Ja Maisassa sitten lääkäri ottaa kantaa niihin tuloksiin eikä hoitaja. Entisenä sairaanhoitajana kun osaan itsekin tulkita aika hyvin labratuloksia. 

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään. Päinvastoin, runsaasti kasvaneet pääomatulot ovat mahdollistaneet kulutuksen lisäämisen.  Kiitos hallitus.

Ja näinhän sen hallitusohjelman mukaan pitää mennäkin. Ensi vuonna tulee suurituloisille vielä messevät veronalennukset, joten talous lähtee huimaan nousuun. Loppuu se ekonomistien ja muiden kitinä siitä, että suomalaiset säästää eikä kuluta. Ei muiden kuulukaan kuluttaa kuin niiden, joiden elämästä hallitus teki aiempaa mukavampaa ja turvallisempaa ( = ei pelkoa työttömyydestä eikä sairastumisista)  . Mun elämääni hallituksen päätökset eivät ole vaikuttaneet suuntaan eikä toiseen, koska vielä toistaiseksi olen ihan tyytyväinen terveyskeskuksen omalääkäriin ja jos tulee jotain akuutimpaa, mutta ei kuitenkaan henkeä uhkavaa, voin käydä yksityiselläkin. Ja jos ei henkeä uhkaavissa tilanteissakaan hoitoa saa, niin se on sitten soronoo ja lapseni perivät mut.  En vaan tarvitse oikeastaan yhtään mitään. Ainakaan sellaista, mitä myytäisiin Suomessa. Paitsi päivittäistavarat. Viime vuosina olen tehnyt muita ostoksia Ruotsista, USAsta, Saksasta, Hollannista, Puolasta ja Italiasta. Jos haluan steampunk-henkisen pöydän, en todellakaan osta  sen tilalle mitään Artekin pöytää. Olen syntynyt 1961 ja elänyt ajan, jolloin suomalainen kauppias päätti, miten pukeudun, miten sisustan kotini, millaisista astioista syön ruokani jne. Olen iloinen siitä, että nyt voin päättää itse.