Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella menee myynnistä saatavat loppulainan maksamiseen. Joillain ei riitäkään vaan jää maksettavaa vielä myynnin jäljiltä. Mut saapahan sitten tukia vuokraluukkuun ja asuntosijoittaja rikastuu.

Et kai tosissasi väitä että omaisuuden arvokseksi olet laskenut asuntosi aivan poskelleen vaikka 100k ja sitten myynnin jälkeen se onkin 0 €?

 

Mitä ihmettä ajattalet? Asunto maksanut 200 000 euroa ja olet ottanut siihen lainaa 180 000 euroa. Joudut myymään asunnon 150 000 eurolla ja lainaa vielä jäljellä 160 000 euroa. Eli olet edelleen velkaa pankille 20 000 euroa mutta et enää omista asuntoa jota varten sait lainan. Tule nykypäivään.

Sellaista se oli 1990-luvun laman aikaan.

Ysärin laman aikaan iso ongelma oli nk kahden asunnon loukku. Eli uusi oli ostettu jo ennenkuin vanha oli myyty. Ja kun asuntokauppa hiljeni, ei saanutkaan sitä vanhaa asuntoaan myytyä kuin korkeintaan ihan pilkkahinnalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ongelma talouskasvun suhteen on myös se että kuluttaminen ei ole enää itseisarvo. Kulutin ennen enemmän kahviloihin, ravintoloihin, kampaajaan, hyvinvointipalveluihin, matkoihin, vaatteisiin, harrastuksiin jne. Mutta sitten nykyinen hallitus teki kiristyksiä vähän kaikkeen ja kuten moni muukin tajusin että nyt on säästettävä jos tulee tilanne että jää työttömäksi tai sairastuu. Alkuun säästäminen tuntui vaikealta kun oli tottunut kuluttamaan aikaisemmin. Mutta sitten alkaa nauttia ilmaisista huveista, mm. luonnosta, kirjastossa käymisestä, ruoanlaitosta ja kirppareilla kiertämisestä. Ennen oli tärkeää että koti oli viimeisen päälle ja uusi auto pihassa sekä kampaus oli kunnossa, meikit joka päivä naamalla ja vaatteet uusia. Nyt se on menettänyt merkityksensä. Ehkä kuitenkin eniten kaipaa matkustelua ulkomailla ja sitä pyrkii vielä tekemään mutta silloinkaan kulutettu raha  ei hyödytä Suomen taloutta.

Ennen pandemiaa palstalla oli useinkin kirjoituksia, miksei voisi olla sellainen kyläilykulttuuri kuin oli vielä 1980-luvulla. Että miksi aina pitää mennä jonenkin kahvilaan, ravintolaan tms. Omassa tuttavapiirissäni pandemia saikin aikaan just sen, että alettiin taas käydä toistemme luona kyläilemässä, jolloin  kahviloissa ja ravintoloissa käynnit väheni. Ei enää kaipaakaan mitään taustahälinää vaan on mukavampi jutellakin, kun ympärillä on hiljaista. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei olisi vaan kyseessä pysyvä muutos kuluttajien käytöksessä. Koronavuodet vieroitti palveluista.

Ihan mahdollista tuokin. Mahdollista myös se, että kun joitakin vuosia sitten oli trendinä "konmarittaminen", "kuolinsiivoukset" sekä minimalismi, niin ihmiset ei halua enää lisää tavaraa, jos se tavara ei ole oikeasti tarpeellinen. 

Itse en harrasta edellä mainittuja mutta olen päättänyt käyttää tavarat loppuun ennen kuin hankin uutta. Eipä ole juuri mitään tarvinnut hankkia aikoihin. 

Mä teen kyllä "kuolinsiivousta", mutta muuten mullakin myös tuo, että ostan uutta vasta sitten, kun vanha hajoaa. Ja silloinkin vain, jos sitä tavaraa ihan oikeasti tarvitsen. 

Tuli tuosta koronasta vielä mieleen, niin silloinhan ihmiset alkoivat remontoida ja sisustaa kotejaan viihtyisämmiksi. Myös kesämökkejään. Mediassakin oli uutisia, miten remonttitarvikkeita myyvien liikkeiden myynti lähti kasvuun. Moni varmaan uusi silloin huonekalujaankin ja kenties osti uutta elektroniikkaa, kun kodin ulkopuolisten harrastusten sijasta oltiinkin kotona. Tehtiin erilaisia hankintoja silloin, joten nyt ei tarvitse tehdä. 

Ihan mukavasti päivä alkanut. Ulkoilua ja vähän siivoamista. Iltapäivällä tulee Cittarin toimitus ja siinä mm kissanhiekkapusseja, niin pääsen sitten vielä putsaamaan kissankäymälänkin. Olen miettinyt, pitäisikö ostaa sellainen muistisairaille tarkoitettu sienäkello, jossa on myös päivämäärä ja viikonpäivä. Aamulla kun heräsin, niin ajattelin, että on maanantai, koska eilen oli pyhäpäivä. Mutta nyt onkin perjantai. Tämä "päiväni murmelina" -elokuvan kaltainen elämä alkaa jo pikkuhiljaa riittää.