Reipas ja tunnollinen lammas

En lukenut koko ketjua, mutta siis jos oikeasti haluttaisiin pienentää terveydenhuollon menoja, kannattaisi sairauksien hoitamisen sijasta keskittyä enemmän niiden ennaltaehkäisyyn sekä hoitamiseen jo varhaisessa vaiheessa. Käsittääkseni yksi sote-uudistuksen tavoitteista olikin, että yhä harvempi tarvitsisi enää erikoissairaanhoitoa. Nythän tilanne on jo pitkään ollut niin, että kun perusterveydenhuolto ei vedä, sairaudet pahenevat ja sitten ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin erikoissairaanhoito. Sote-himmelistä tuli kuitenkin sellainen, että nyt ei perusterveydenhuolto vedä enää senkään vertaa kuin aikaisemmin. 

Nro 42: Kiitos. Ja niin varmasti onkin. Nuorena tuli nk kannettua koko maailman tuskaa harteillaan, mutta ei enää vuosikymmeniin. En keksi ainuttakaan syytä, miksi tulevista vuosikymmenistä stressaaminen saisi mut tuntemaan oloni yhtään paremmaksi tai edes näin hyväksi. Toisaalta menneidenkään perään haikaileminen ei toisi menneisyyttä takaisin. 

Mulle ei ole vieläkään oikein valjennut, millaista yhteiskuntaan kuuluminen monen mielestä on tai millaista sen pitäisi olla. Mulle kun se on vain sitä, että maksan veroni, käyn äänestämässä enkä riko lakia. Elän omaa elämääni tavalla, jolla haluankin elää. Ja niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa haluan. Tällä hetkellä teen 3-päiväistä työviikkoa ja sekin on 100%:sti etätyötä. Mielelläni toki olisin jo eläkkeellä, mutta vielä pitää jaksaa 2,5 vuotta. Työni on ihan ok eikä siis mitään paskaa, jota hammasta purren pitäisi tehdä tai katsella. Kyllähän mäkin seuraan uutisia ja tätä palstaa, missä kuulee kaikenlaisesta, mutta esimerkiksi jotkut miesten tampoonit eivät kyllä millään tavalla vaikuta mun elämääni. Eivät vaikuta enää naisten tampoonitkaan, koska olen jo yli 60. Moni muukaan asia, josta kovasti kohutaan ja ennenkaikkea tehdään klikkiotsikoita, ei tällä hetkellä vaikuta mun elämääni yhtään millään tavalla. Maailma muuttuu - on aina muuttunut - ja parhaiten mun mielestä muutokseen sopeutuu sillä, että elää omassa mukavassa kuplassaan läheistensä ja ystäviensä kanssa. Jos uutiset ahdistaa tai saa suuttumaan, kannattaa ehkä vähentää uutisten seuraamista. Ei ehkä kannata kauheasti stressata asioita,jotka ehkä tapahtuvat joskus vuosien tai vuosikymmenten päästä. Kuka tahansa meistä kun saattaa olla jo tänä iltana kuollut. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä vanhainkotien määrää lisättiin myös ihan sen vuoksi että vanhuksia yleensäkin alkoi olla enemmän.

Yhä vähemmän ihmisiä kuoli sydäreihin 50-60v ja viimeisiin synnytyksiin yli 40-vuotiaina. Muutenkin terveydenhoito alkoi olla parempaa ja ihmisten odotettu elinikä nousi kohisten.

Totta tuokin. Mutta vanhainkotipaikkoja tarvittiin, koska enää ei ollutkaan lapset ja lapsenlapset samalla paikkakunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole pakko auttaa. Se on kunkin omantunnonkin asia. Mutta miettikää millainen vanhuus odottaa itseä ja mitä silloin toivotte jälkikasvulta?

Meidän lapset ei välttämättä asu tässä samassa maassa tai mantereella, mutta ei me silti heille sanota, että teidän pitää muuttaa tänne meidän luo, jos me ei vanhoina pärjätä ilman apua. Heilläkin on oma ainutkertainen elämä elettävänä.

Näinhän se on. Tämän päivän vanhukset ovat eläneet ainakin lapsuutensa aikana, jolloin suvut asuivat samalla paikkakunnalla. Heillä on sen vuoksi malli siitä, että tietenkin suku auttaa. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin niitä, jotka eniten muuttivat aikoinaan maalta kaupunkeihin. Samoihin aikoihin Suomessa alettiin lisätä vanhainkotien määrää. Ihan ymmärrettävää, koska vanhukset jäivät maaseudulle nuorten muuttaessa opintojen ja työn perässä kaupunkeihin. Eivät kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että jos he haluavat omilta lapsiltaan apua, heidän on muutettava lastensa perässä (mihin ikinä lapsensa sitten tällä maapallolla muuttavatkin) eikä niin, että heidän lapsensas perheineen muuttaisivat sinne, missä vanhukset itsepintaisesti haluavat asua.