Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjarahan antajan tarkoitus on että sinulla olisi jotakin ylimääräistä kerrankin.
älä ilmoita mitään ylimääräistä kelalle.
Peukutuksista huomaa miten kieroutunut ajatusmaailama on monellakin ihmisellä ja varmaan juuri näillä, jotka esim tätä tt-tukea nostaa. Se ei ole mikään automaattituki, joka kuuluu ihmiselle, jolla on rahaa maksaa elämisensä ja ruokansa vaikka sillä lahjarahalla, vaan kuvitellaan, että nyt voi törsätä lahjarahat turhuuteen ja nostaa yhteiskunnalta rahat elämiseen. Tuohan on tukien väärinkäyttäa. Mutta ihminen, joka elää tukien varassa luulee, että tuet jotenkin kuuluisi hänelle, vaikka hänellä olisi rahaa muutenkin. No ei kuulu. Ne ei kuulu kenellekään, jolla on rahaa, vaikka sitten lahjana tullutta.
Mä erehdyin aikoinaan laittamaan ystäväni tilille rahaa, kun oltiin ostamassa porukalla hänen pojalleen rippilahja. No Kelahan tietenkin "vetäisi välistä" eli vähensi seuraavasta toimeentulotuesta sen summan, minkä olin ystäväni tilille laittanut. Vaikka olinkin laittanut tilisiirron viestikohtaan "Jessen rippilahjaan". No eipä auttanut muu kuin lähettää sitten vielä kirjekuoressa sama summa ystävälleni, jotta "Jesse" sai toivomansa rippilahjan. Ymmärrän kyllä Kelan toiminnan, mutta toista kertaa en ole tehnyt tilisiirtoa sellaiselle, joka saa toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä eläkeläisenä elämä voi tuntua tyhjältä jos ei ole tekemistä. Tekemiseksi en laske netissä olemista.
Eläkkeellä voi jatkaa harrastuksia, joita harrasti työssä ollessaan, opetella jotain uutta, ilmoittautua mukaan vapaaehtoistoimintaan, tavata ystäviä, auttaa naapuria, olla sukulaisiin yhteydessä, opiskella... Ei varmaan missään elämänvaiheessa asiat ja mielenkiintoiset tekemiset tule itsekseen eteen. Vaan pitää nähdä mitä voisi tehdä pelkän olemisen sijaan.
Näinpä juuri. Mulla on vielä noin 1,5 vuotta eläkeikään, mutta jo nyt odotan eläkepäiviä. Nuorempana ompelin lähes kaikki vaatteeni itse, joten yksi asia, jota eläkkeellä teen, on ompeleminen. Olen myös katsellut öljyväriä ja maalauskankaita. Harmittaa, kun aikoinaan heitin mun maalaustelineen pois, mutta voihan sitä ostaa uudenkin. Rivaripihani ovat saaneet rehottaa miten sattuu, kun ei ole ollut inspiraatiota tedä niille mitään. Ensi kesänä alan pikkuhiljaa niitä siistimään ja sitten seuraavana istuttamaan kaikenlaista. Pitää vaan ensin vähän perehtyä, mikä tuolla kasvaisi hyvin. Eilen kävin yhden hiljattain eläkkeelle jääneen ystäväni kanssa kahvilla ja hänkin jo iloitsi siitä, että pian ehditään nähdä useammin. Tässä lähellä on myös palvelutalo ja ajattelin eläkkeellä jäätyäni kysäistä sieltä, onko tarvetta vapaaehtoistyölle. Voisin vaikka käydä viemässsä vanhuksia kävelylle tms. Uutta koiraa en aio enää ottaa sen jälkeen, kun nykyisestä aika jättää, mutta nuoremmalla sukupolvella on koiria, joita voin välillä ottaa hoitoon. Uskoisin keksiväni itselleni riittävästi tekemistä ja toisaalta osaan myös nauttia tekemättömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rivitalossa osakkeenomistajana niin yleensä sillon tulee kutsu yhtiökouksiin. Niissä käyvät ilmi tulevat remontit yms. Minulle kyllä lähetetään kutsut ja myös pöytäkirjat, vaikka en osallistuisi kokouksiin.
Yleensä siis omistaja (sinä) on selvillä isommista remonteista ja niiden kustannusarvioista, kuten putkiremontit. Leski ei ole itse tilannut mitään eikä olisi edes voinut estää päätettyä remonttia.
Kun mun äitini kuoli, mulle selvisi vasta perunkirjoituksessa, että äitini omistamassa sijoitusasunnossa on menossa putkiremontti. Ei kukaan ilmoittanut asiasta mulle mitenkään. Eikä mulla olisi ollut mitään valtuuksia osallistua edes yhtiökokouksiin niin kauan, kun äiti oli vielä elossa.
No mitä sinun niistä tarvitsi tietää ennen kuin omistus s
No just sama tilannehan on nyt ollut ketjun aloittajalla. Isä kuoli eli se, joka oli niissä yhtiökokouksissa ollut, joka oli saanut pöytäkirjat ja jonka asuntoon putkiremontti tehtiin. Ap:lle asia selvisi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Täällä nyt syytetään ap:tä siitä, ettei häån osallistunut yhtiökokouksiin eikä tiennyt putkiremontista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rivitalossa osakkeenomistajana niin yleensä sillon tulee kutsu yhtiökouksiin. Niissä käyvät ilmi tulevat remontit yms. Minulle kyllä lähetetään kutsut ja myös pöytäkirjat, vaikka en osallistuisi kokouksiin.
Yleensä siis omistaja (sinä) on selvillä isommista remonteista ja niiden kustannusarvioista, kuten putkiremontit. Leski ei ole itse tilannut mitään eikä olisi edes voinut estää päätettyä remonttia.
Kun mun äitini kuoli, mulle selvisi vasta perunkirjoituksessa, että äitini omistamassa sijoitusasunnossa on menossa putkiremontti. Ei kukaan ilmoittanut asiasta mulle mitenkään. Eikä mulla olisi ollut mitään valtuuksia osallistua edes yhtiökokouksiin niin kauan, kun äiti oli vielä elossa.
Minä en kannusta laittomuuksiin, mutta kuten kommentissani 78 kirjoitin, niin otti kyllä päähän, kun 15-vuotiaan rippilahjaan tarkoittamani raha menikin Kelalle eikä tälle nuorelle. Enkä kadu tippaakaan, että laitoin sitten uudestaan - mutta tällä kertaa setelinä kirjekuoressa - saman summan tän nuoren rippilahjaan. Aiemmin, kun vielä tein kokopäiväduunia, avustin aika paljonkin vähävaraisia. Ja aina ensimmäisenä kysyin, onko toimeentulotukiasiakas. Jos ei ollut, niin sitten saatoin tehdä vain tilisiirron. Koska mullehan se oli helpoin, nopein ja yksinkertaisin tapa auttaa. Jos taas oli toimeentulotukiasiakas, sitten piti miettiä jokin muu auttamistapa. Kuten esimerkiksi tilata Prismasta tai Cittarista kotiinkuljetuksella kaapit ja pakastin täyteen ruokaa. Ruokaa yms saa lahjoittaa kenelle tahansa vaikka viidellä tonnilla kuukaudessa eikä siitä tarvitse ilmoittaa mitään sen enempää Kelaan kuin verottajallekaan. Joskus järkevin tapa oli maksaa toisen puolesta sellaisia laskuja, joita Kela ei hyväksynyt menoiksi. Esim eläinlääkärilaskuja. Valokuva vaan laskusta mulle ja maksoin sen suoraan niillä tiedoilla omalta tililtäni. Tätäkään ei tarvitse ilmoittaa sen enempää Kelalle kuin verottajallekaan. Nyt, kun teen vain 3-päiväistä työviikkoa, avustan vain ihmisiä, joita tunnen. Mutta heitäkin tavalla, johon edes verottajalla ei ole nokan koputtamista.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/