Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Miksi eläkeläisten on pakko mennä juuri siihen puulattiaiseen museokahvilaan, miksei kelpaa joku muu kahvila?
No juuri näin. Tosin ehkä nämä eläkeläiset asuvat paikassa, jossa se puulattiainen kahvila on koko kylän tai kaupungin ainoa kahvila. Mä käytän itsekin liukkailla keleillä nastakenkiä, mutta ei tulisi mieleenkään mennä niillä sellaiseen paikkaan, missä on puulattia. Jos olisi jokin aivan pakottava tarve mennä, ottaisin vaihtokengät mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nastakengillähän ei ole tarkoituskaan kävellä sisätiloissa. Tuskin kukaan niillä kotonaankaan sisällä tepastelee. Varsinkaan parketilla.
Pitääkö sitten kuljettaa toisia kenkiä mukana? Ja ne irrotettavat perskuleet, ne eivät ole vaihtoehto.
ps ja juuri kun saatin tehtyä niitä, jotka eivät ole liukkaita kivilattiallakaan, niin sitten tällaista
No jos välttämättä haluaa mennä liukkaalla kelillä sellaiseen paikkaan, missä on puulattia, niin vaihtokengät on ihan järkevä valinta.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nastakengillähän ei ole tarkoituskaan kävellä sisätiloissa. Tuskin kukaan niillä kotonaankaan sisällä tepastelee. Varsinkaan parketilla.
Sukkasillaanko kauppakeskuksissa pitäisi kävellä?
Kauppakeskuksissa harvemmin on puulattiat.
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä pitkästi kirjoittava, olet ennenkin esittänyt toiveen, ettei viestejäsi kommentoitaisi. Joskus vaan tuntuu luontevalta vinkata peukkuja tms. Ei haittaa, että kirjoitat pitkästi. Minusta näitä on mukava lukea. Siis etenkin nuo luontojutut ja hevostekstit on kivoja.
Elämäsi on monella lailla varmaan erilaista kuin muilla ikäisilläsi, mutta minusta sinulla on kiva tapa kirjoittaa. Sekin, kun kerroit mahdollisesta opiskelun aloituksesta, osasit valottaa asiaa monelta kantilta, pohdiskelit plussat ja miinukset.
Toivotaan että äitisi kivut helpottaa
N64
Mä olen ihan samaa mieltä. Ajattelen myös niin, että jollain kommentin lukijalla voi olla samanlainen tilanne menossa. Ehkä arveluttaa omat tai jonkun läheisen kivut. Tai joku muu elämäntilanne. Kun mun äitini muistisairaus paheni, sain tosi paljon vertaistukea tältä palstalta. Myös uusia tapoja ajatella ja suhtautua siihen asiaan.
Liian kallista. Olin 1980-luvulla kotisairaanhoidossa töissä. Silloin työ oli vain arkisin ja päivävuoro. Jos kotona asuva vanhus tarvitsi jotain sellaista hoitoa, mitä kukaan hänen omaisistaan ei pystynyt virka-ajan jälkkeen antamaan, vanhus siirtyi vanhainkotiin. Olin myös vuoden verran töissä vanhainkodisa ja 96% siellä olevista vanhuksista olisivat tänä päivänä vielä kotihoidossa. Aika tavallinen syy vanhuksella oli hemiplegia (eli toispuoleinen halvaus), josta oli kyllä kuntoutunut joko kepin kanssa käveleväksi tai vähintään pyörätuoliin. Vain aika harva vanhuksista oli muistisairas. Ja pahasti muistisairaita siellä ei edes voinutkaan pitää, koska ovet olivat auki ihan vanhainkodin ulko-ovea myöten. Tai no yöksi se alaovi laitettiin lukkoon, mutta ei siksi, että vanhukset eivät pääse ulos, vaan siksi, että ketään asiattomia tule sisään. Ysärin aluss aolin 3 vuotta hoitovapaalla ja hyvä ystäväni samaan aikaan. Kun hän palasi takaisin töihin, kotihoito oli 2-vuorotyötä ja pian sen jälkeen jo 3-vuorotyötä. Vanhainkotipaikkoja vähennettiin, koska tuli halvemmaksi pitää vanhukset omissa kodeissaan kotihodon ovimin. Sieltä vanhainkodistakin kyllä siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle odottelemaan kuolema,a jos vanhus meni huonompaan kuntoon ja oli esimerkiksi täysin vuodepotilas. Silloin kasarilla ei siellä vanhainkodissa ollut edes sairaalasänkyjä vaan ihan tavalliset "laverisängyt". Niistäkin vanhuksista, joita siellä silloin oli, aika moni olisi mieluummin asunut vielä kotonaan, jos kotihoito olisi käynyt iltaisin ja tarvittaessa öisinkn.
Niille entisaikojen vanhainkodeille ei siis ole tarvetta, mutta hoivakodeille on. Joskus vanhuksen kannalta hyvä ratkaisu on palvelutalo tai jopa senioritalo, johon saa kyllä pua, mutta jossa ei ole 24/7 valvontaa. Esimerkiksi tilanteissa, joissa omakotitalossa ei enää pärjää, mutta ikää on jo niin paljon tai toimintakyky heikentynyt siten, ettei ole mielekästä muuttaa enää tavalliseen kerrostaloonkaan. Noissa kun on asunnot tehty esteettömiksi ja niissä pystyy hyvin liikkumaan rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/