Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vähempään tyytyminen ei kyllä aiheuta mitään katkeruutta, jos sen tekee omasta vapaasta tahdostaan. Sitten voi aiheuttaakin, kun se ei ole valinta vaan pakko. Mä olen voinut vähempään tyytymisen ansiosta tehdä vain 3-päiväistä työviikkoa jo 2,5 vuotta. Ja nyt syyskuussa jään kokonaan pois työelämästä, vaikka alin eläkeikä tulee täyteen vasta elokuussa 2026.
Olisin voinut elää elämäni toisinkin. Elää keskiluokkaista elämää, johon kuuluu kodin lisäksi auto, kesämökki, vähintään kerran vuodessa ulkomaanreissu jne. Toisaalta sitten mun olisi pitänyt tehdä enemmän töitä. Ja jos tekee enemmän töitä ja vapaa-aikaa jää vähemmän, on mielestäni ihan ymmärrettävää, että haluaa kaikenlaista sellaista, mikä helpottaa elämää. Mä tykkään kuitenkin tehdä kaikenlaista itse. Tuunata huonekaluja, kokkailla, ommella ja neuloa jne. Nämä asiat eivät niinkään vaadi rahaa vaan aikaa. Mulla oli muutama vuosi, kun tein 60-80 -tuntisia työviikkoja. Rahaa oli, mutta ei aikaa eikä varsinkaan jaksamista tehdä vapaa-ajalla yhtikäs mitään. Tuo sitten päättyi siihen, että korkeiden verenpaineiden takia mulla poksahti munuaisvaltimo aiheuttaen massiivisen sisäisen verenvuodon. Kuulun niihin harvoihin, jotka ovat selvinneet sellaisesta hengissä. Sairaalassa letkuissa ja laitteissa maatessa oli aikaa ajatella. Haluanko paljon rahaa vai kenties jotain ihan muuta. Ja totesin, että se oli jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voisiko olla massivinen työttömyys."
Tai se että koko ajan työntekijöiden etuja ja oikeuksia leikataan eikä se silti näytä vaikuttavan työllisyyteen lainkaan niin kuin on hallitus uskonut. Eli siis saamme vain vähemmän työpaikkoja entistä huonommilla ehdoilla. Ja sitten ihmetellään kun ei ole tulevaisuudenuskoa.
Tämä! Eikö joku ekonomisti voisi tehdä jonkinlaisen tutkimuksen miksi ihmiset eivät kuluta ja miksi säästöaste kasvaa?
Toisaalta ei tästä ole kovin montaa vuotta, kun ekonomistit ihmettelivät, miksi suomalaiset eivät säästä ja sijoita. Kauppakorkeassa olisi ehkä hyvä opettaa myös psykologiaa, niin ei aina tartte ihmetellä.
Omat lapseni ovat jo keski-ikäisiä, joten ei ole enää tuota ongelmaa. Mutta olen lupautunut maksamaan ystäväni tyttären elokuun vuokran kokonaan. Asuu avopuolisonsa kanssa (molemmat opiskelijoita) eikä kumpikaan saanut monista hakemuksista huolimatta kesätyöpaikkaa. Elokuun jälkeen joutuvat tulemaan toimeen pienemmällä rahalla. Opintolainaa ovat nostaneet jo aiemminkin ja isohko summa siitäkin meni isoihin sairaalalaskuihin. Toimeentulotukea ei sairaalalaskuihin saanut, koska oli se opintolaina. Eikä ole saanut sen jälkeenkään, koska oli se opintolaina, jonka menivät käyttämään sairaalalaskun maksamiseen. Ihan kuten käskettiin tekemään. Olen auttanut muutenkin esim tilaamalla kotiinkuljetuksella monen viikon ruuat heille. En joka kuukausi, mutta silloin tällöin. Varmaan jatkan sitten samaa elokuun jälkeenkin. Tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidäkään tyytyä. Pitää ponnistella parempaan.
Eikö tämä johda maailman saatumiseen ja tuhoon, kun kaikki vaatii enemmän ja enemmän ja kaikkea pitää valmistaa enemmän ja enemmän, raaka-aineet loppuvat, saastetta kertyy, tekniikka ei vielä riitä ja ympäri maailmaa tuodaan väkeä länsimaisille elintavoille, joten ylikuluttajien märää kasvaa ja kasvaa exponentiaalisesti?
Tottakai johtaa, mutta ei juuri kukaan ole aidosti kiinnostunut tuosta asiasta.
No tämähän se. Eivät iäkkäät osta vaatteita vain sen takia, että muoti muuttuu. Iäkkäälle käy ne samat vaatteet, jotka osti 10 vuotta sitten, jos ne mahtuu vielä päälle eikä ole rikki. Monet iäkkäät osaavat myös itse korjata vaatteitaan. Jos nappi irtoaa, se ommellaan takaisin eikä mennä kauppaan ostamaan uutta. Joku ruokakauppa ja apteekki yleensä riittää iäkkäille lähiöön. Ja aika moni tämän päivän iäkäs osaa tilata tarvitsemiaan asioita netistäkin. Muistisairaat on tietysti eri juttu, mutta he nyt eivät kyllä sitten itse edes tajuaisi mennä ostamaan vaatteita, vaikka housunpersus olisi kulunut jo puhki. Just eilen juttelin naapurin eläkeläisrouvan kanssa, joka vielä toistaiseksi pystyy ajamaan autoa. Myös hän on ryhtynyt suosimaan lähikauppaa (pieni K-Market). Ja olen huomannut, että yhä useampi asiakas tekee siellä ihan kunnon ruokaostokset eikä enää hae vain kaljaa ja tupakkaa kuten vielä pari vuotta sitten edellisen kauppiaan aikana. Uusi kauppias on oivaltanut, miten saada asiakkaat tyytyväiseksi silloinkin, kun hinnoilla ei voi kilpailla Lildeljä ja Prismoja vastaan.
Ja sitten tosiaan on sekin, että ei suomalaiset halua kulkea kaupasta toiseen räntäsateessa tai jäisellä kadulla. Mieluummin mennään kauppakeskukseen, jossa sisätiloissa voi siirtyä kaupasta toiseen. Ja tosiaan jostain Prismasta tai Citymarketista saa melkein mitä vaan. Telkkarit, pölynimurit, ruuat, pesuaineet, kosmetiikan, vaatteet jne.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/