Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 26: Juuri noin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin tajuaa, miten suuri osa kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä on pelkkää teeskentelyä. Sitä teeskentelyä kun kutsutaan kohteliaisuudeksi ja hyviksi käytöstavoiksi, vaikka tosiasiassa kysehän on vain epärehellisyydestä. 

ap: "Mulla on kahdesti elämässäni ollut vakituinen työpaikka ja se tuntui lähinnä hirt toköydeltä kaulassa. Määräaikaisuuksista ainakin tietää, että ne loppuvat tiettynä päivänä, jolloin saa olla taas rauhassa. Ja aina olen laskenut päiviä työsuhteen loppumiseen."

Työurani ensimmäiset 10 vuotta minäkin tein vain määräaikaisuuksia. Ja koin just samalla tavalla kuin sinäkin eli jos en viihtynyt, niin tiesi kuitenkin, että kohtahan tämäkin loppuu. Mun suhtautumiseni noin muuten työssäkäyntii on aina ollut vain ja ainoastaan se, että rahan takiahan töissä käydään. Toki on ollut plussaa, jos ei ainakaan ihan joka päivä tunnu tervanjuonnilta. Palkansaajana en koskaa mitenkään omistautunut työnteolle vaan tein vain hommat ja sitten kotiin. Vasta, kun ostin osakkuuden nykyisestä työpaikastani, aloin omistautumaan työlle. Alussa enemmän, mutta jo toistakymentä vuotta oman mieleni mukaan. Ja nyt jo yli 2,5 vuotta tehnyt vain 3-päiväistä työviikkoa ja pistän pillit kokonaan pussiin 2 kuukauden päästä, vaikka eläkeikään onkin vielä vuosi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntomyyntiesitteissä silti tärkein ominaisuus on ISO parveke tai mikälie, miksi jos sitä ei käytetä?

Kriteerisi vuokra-asunnolle -ketjussa moni listaa parvekkeen. Itse en parveketta kaipaa (enkä saunaa). 

Kyllähän parveke kiva olisi, jos se avautuisi luonnon helmaan niin ettei kukaan näkisi sinne pihasta tai toisesta talosta. Tämmöisiä taloja vaan ei missään taida olla. Toisekseen vaikka olisikin, niin parvekkeella ei voisi ainakaan kenenkään kanssa jutella, koska se kaikuisi lähiparvekkeille ja häiritsisi naapureita.

Aina kun olen itse parvekkeelliseen asuntoon joutunut, parveke on ollut lähinnä roskapussin ja likaisten kenkien säilytyspaikka.

Mun mielestä oleellista ei ole niinkään parveke vaan se, että on nk läpiasunnon huoneisto. Jos tuuletusmahdollisuus on vain asunnon yhdeltä puolelta, on aika sama, onko siinä ikkuna vai parveke. Itse en ikinä muuttaisi asuntoon, johon ei ole mahdollista saada läpivetoa. 

Mä olen asunut aikoinaan kerrostalossakin, mutta oli 1970-luvun kerrostaloja ja kiikari olisi tarvittu, jos olisi halunnut katsella vastapäisen kerrostalon parvekkeille. En mä itsekään varmaan näissä uusissa tiiviisti rakennetuissa kerrostaloasunnoissa olisi parvekkeella, jos jo vastapäisestä talosta ilman kiikareitakin näkisi, jos mä kaivan nenääni. Toisaalta mirtä olen nyt pääkaupunkiseudun uusia omakotitaloalueita katsellut, niin niissähän on naapuri suunnilleen yhtä lähellä kuin rivariasunnoissakin. Ei ihan seinän takana, mutta melkein. Vähän aikaa sitten oli juttua Espooseen rakennetusta udesta omakotitaloalueesta, jossa asunnot ei mene kaupaksi. Mikä "omakotitalo" se on, jos viereinen talo on 1,5  metrin päässä? En yhtään ihmettele, jos ei mene kaupaksi. Rivitalohan tollanen on, jos kahden rakennuksen välistä ei mahdu ajamaan edes henkilöautolla. 

Vierailija kirjoitti:

Laiskotellut nukuin parit päikkäritkin kun valvoin viime yönä muutaman tunnin. Lämmin ilma mutta asunto varjon puolella, ei ole liian kuuma.

Mullakin asunto varjon puolella, mutta koko päivän on ollut parvekkeen ovi auki. Kissa ja koira näyttää vuorottelevan naapurikyyläjän hommissa :D Aina välillä toinen tulee sisälle ja toinen menee parvekkeelle vahtimaan. Sitten vuoronvaihto. Koskahan se luvattu myrsky alkaa?