pulu
Seuratut keskustelut
Kommentit
Niin no tuota, minä olen 176 cm, saman pituinen kuin mieheni, mutta 20 kg painavampi. Olen kyllä aikaisemmin seurustellut kaksimetrisen ja 20 kg painavamman miehen kanssa, ja olihan siinä puolensa. En silti valita nykyisen miehen mitoista, tietyllä tavalla nautin kookkaudestani, siitä tulee sellainen amatsooninaisen olemus.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea keksiä luontevaa vaihtoehtoa trikoille, jos juoksemisesta kyse. Mitä ennen tätä muotia käytettiin? Suhisevat tuulihousut tai tonnin painavat colleget? Shortseillakaan ei vielä pärjää.
Itse käytän collareita, koska en koe ison peppuni oikein istuvan hyvin trikoisiin. Se näyttää huvittavalta ja tuntuu että kaikki hihittelevät ja pällistelevät. Collarit ovat toimineet mielestäni aina. En pyri mihinkään ennätyksiin lenkeilläni, vaan pelkästään kuntoiluun, siksi ei haittaa vaikka trikoot olisivat se kevyempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Taidatte vain olla katkeria siitä, ettei kukaan nuori ja mukavannäköinen mies etsi teitä :D Kyllähän tuollainen ilmoitus vaatii jo mieheltä rohkeutta koska selvähän on, että että kakkaa tulee niskaan niiltä, ketkä itse eivät uskaltaisi moista tehdä.
Minusta tuo ilmoitus oli hellyyttävä ja siinähän oli jo huomioitu sekin vaihtoehto, että nainen ei ole vapaa tai häntä ei kiinnosta eikä suinkaan vain oletettu, että ilmoitus johtaa vuosisadan rakkaustarinaan.
Mutta ainahan se on toisten löydettävä pelkkää negatiivista asiasta kuin asiasta. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Nuori? Tyyppihän on 32-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Mistä sellaisen nykyisin saa?
riippuu tietysti missä sattuu asumaan, mutta kaupungeissa kyllä reipas tyyppi saa työtä kun vain hakee. ravintolat, kaupat, yms. edellyttää toki oma-aloitteisuutta, kuten elämä ylipäätään.
Argh!
Itse olen reipas, sosiaalinen ja valoisalla olemuksella siunattu opiskelija, mutta valoisuuteni pimenee tällaisia kommentteja lukiessa. Töitä yksinkertaisesti ei ole kaikille, ei edes luvullisesti, saati sitten sellaisia töitä, joihin voi hakea ihan ilman alan koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Olen hakenut viikonlopuiksi ja illoiksi kaikkea työtä, silläkin riskillä, että voimat eivät enää niin riitä koulunkäyntiin, kun päivät ovat kahdeksantuntisia ja jossain välissä olisi kiva harrastaa pesäpalloa, josta pidän kovasti ja joka pitää kunnon kondiksessa. Olen hakenut siivoojaksi, henkilökohtaiseksi avustajaksi, myyjäksi, apulaiseksi erilaisiin firmoihin, mutta ainoa, mistä olisin töitä saanut, oli puhelinmyyjän jopi.
Yrittäkää nyt ihmiset ymmärtää, että niitä töitä ei vaan enää haeta ja saada samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten. Työpaikat menevät tiskien alta tutuille ja tuttujen lapsille, sekä jo ennestään työpaikalla työskennelleille.
Eh, tuota noin, en kyllä ihan siihenkään varaan laskisi.
- Vanhainkodin työntekijä