pulu
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että se on puhtaasti kaupallinen perinne. Juhla on tullut tänne vain siksi, että markkinamiehet saisivat lisää rahaa ja maailmaan tulisi lisää roskaa. Se ei ole perinne, jolla on jotain syvempää merkitystä, yhteisiä muistoja ym.
Oikeasti, käsi pystyyn ne joille esim. joululla on jotain syvempää merkitystä? Markkinamiesten mukana menette. Ostatte sadoilla euroilla lahjoja (joita stressaatte jo puoli vuotta etukäteen ja haukutte saamianne jälkikäteen) ja ruokaa. Puhumattakaan erilaisista koristeista, joulukuusesta jne. Ei yhtään kulutusjuhlan makua, eihän?
Kyllä, muistoja epäilemättä jää mutta niin jää myös halloweenista.
Perinteet muokkautuvat koko ajan. Epäilemättä joku änkyrä on tuhat vuotta sitten nurissut että minä en kristillistä joulua vietä, perinteiset pakanapirskeet pitää olla. Ja kas kummaa, niin sitä vain joutui taipumaan. Tai ainakin jälkeläiset. Eihän nykyinen joulunvietto ole samanlainen kuin esim. vielä sata vuotta sitten.
Eh, mitä ihmettä? Aika moni suomalainen nostaa kyllä käden ylös, se että sinä menet markkinamiesten mukana, ei tarkoita, että muut menisivät. Toki moni menee, mutta edelleenkin iso osa suomalaisista juhlivat kristillistä joulua käymällä haudoilla ja kirkossa, syömällä puuroa ja sytyttämällä kynttilöitä.
Naisen fyysinen kehitys on niin sanotusti valmis vasta 20-22-vuotiaana, 18-vuotiaalla rinnat ja pakaratkin muotoutuvat vielä ihan erilaiseen uskoon eivätkä ole löytäneet ns. paikkaansa
Tunnen itseni tekopyhäksi paskaksi jos en pysty katsomaan ja tiedostamaan, millaisessa kurjuudessa eläin "elää" ja millä tavalla se kuolee, jos kuitenkin syön lihaa. Olen nyt köyhä opiskelija ja luomulihaan ei ole varaa, mutta sen sanon ,että kun joskus saan työpaikan, ostan ensimmäisestä palkasta Saarioisen ja Atrian tilalle kunnon maatilalta naudan, teurastutan sen ammattilaisella ja kivuttomasti sen elettyä mieluisan elämän ja pakastan lihat vuodeksi eteenpäin.
Sama juttu muuten kanoilla, ei kun anteeksi, broilereilla. Itse asiassa paljon pahempikin.
Olen toukokuun lopussa syntynyt nainen ja _inhoan_ aamuja sydämeni pohjasta. Illalla vasta heräilen ja aloitan elämäni.
Minä tulin uskoon pikku hiljaa, pyysin myös että puolestani rukoiltaisiin. Olin pesunkestävä ateisti 16-vuotiaaksi saakka, mutta noihin aikoihin aloin huomata kaipaavani jotain hengellistä voimaa. Luin Raamattua uudella asenteella ja uskovaisten seura tuntui kutsuvalta. En voi sanoa tulleeni uskoon kuin humps vain, vaan todellakin hiljalleen.