pulu
Seuratut keskustelut
Kommentit
Minun ja mieheni tarina on aika erikoinen. Olin kuullut hänestä ensimmäisen kerran parhaalta ystävältäni 11-vuotiaana, kun hän kertoi menevänsä viikonloppuna sukulaisensa häihin, ja minua ärsytti tämä koska ystäväni oli luvannut viettää viikonlopun minun kanssani. Nykyinen mieheni, sanotaan vaikka että Mikael, meni siis sinä päivänä naimisiin, hän oli silloin 24-vuotias, mutta en ollut koskaan edes nähnytkään häntä.
Viisi vuotta myöhemmin Mikael erosi vaimostaan riitaisella lopputuloksella ja aloitti sen käsittelyn avuksi terapeuttisen maalaamisen, ja näitä maalauksia ystäväni yritti myydä läheisilleen Mikaelin pyynnöstä, myös siis minulle. Katselin silloin niitä tauluja ja sanoin että ei noista tule kyllä yhtään mitään, mutta ostin niistä yhden aloittelevan taiteilijan tueksi.
Tästä kaksi vuotta myöhemmin tutustuin olkoon nyt vaikka Jari-nimiseen mieheen teatterissa, jossa näyttelin sairaalan hoitajaa ja Jari minuun ihastunutta renkiä. Jossain vaiheessa sain kuulla ystävältäni, että tämä Jari on taiteilija Mikaelin isoveli, joten lähetin Jarin kautta Mikaelille terveisiä ja pyysin kertomaan, että omistan yhden hänen tauluistaan (jota tosin säilytin varastossa). Sitten eräänä päivänä huomasin Harhakuva-nimisellä taidesivustolla vähän saman tyylisiä maalauksia esittelyssä, kuin mitä Mikael maalasi, joten klikkasin niitä tutustuakseni paremmin näihin töihin. Yllätyksekseni kyseessä oli sama mies, mutta taulut olivat pirun paljon parempia kuin vuosia aikaisemmin, kirjoitin hänelle kehuja profiiliinsa.
Kun Mikael näki kehut, hän tarkasteli omaa profiiliani ja sitä kautta kotisivujani (olen seppä entiseltä ammatiltani) ja ihastui töihini. Hän halusi tilata minulta korun ja oli miettinyt sitä jo valmiiksi, ja yhtenä päivänä ystävälläni kahvitellessaan hän sanoi, että törmäsi erääseen seppään jonka tyyli miellyttää silmää mutta että hän ei enää löydä sivustoa, jolta minut löysi. Ystäväni osasi yhdistää Mikaelin kuvailun minuun ja kertoi että olen sama nainen, joka osti häneltä taulun vuosia sitten ja joka lähetti hänelle teatterilta veljensä kautta terveisiä. Niinpä Mikael pyysi puhelinnumeroani jotta voisi tehdä korutilauksensa. Näin tapahtui ja pian hän soitti minulle, kiinnitin huomiota hänen matalaan ääneensä, olen hulluna karheisiin miesääniin. Suunnittelin korun valmiiksi ja tein sen niin hyvin kuin pystyin. Sovimme, että koska hän on tulossa katsomaan hänen veljensä näytelmää, jossa siis itsekin olin, toisin korun sinne ja hän ottaisi sen vastaan näytelmän jälkeen.
Se kyseinen näytös sattui olemaan sellainen, mihin ei tullut kukaan muu kuin Mikael sekä kaksi mummoa, mutta koska näyttelijät olivat saapuneet paikalle, lavasteet olivat valmiina jne. niin päätimme pitää näytöksen normaalisti. Näytelmän jälkeen jännitin mielettömästi, en löytänyt Mikaelia mistään ja etsimme häntä Jarin kanssa parkkipaikalta, mutta koska häntä ei siellä näkynyt, menin takaisin isoista puuporteista sisään teatteritaloon, minkä portaiden päässä Mikael odotti ja katseli portaiden päähän josta luulin minun tulevan. Jalkani menivät veteläksi ja käteni hikosivat, kun menin kättelemään tätä miestä. Hän ihastui koruunsa täysin ja jutustelumme venyi niin pitkälle, että vahtimestari kröhisi meitä lähtemään, samoin kuin Jarikin (minulla ei ole autoa ja hän heitti minut aina näytösten jälkeen kotiin), joten kun erosimme, tuntui jo silloin haikealta mutta älyttömältä, sillä Mikael oli 30-vuotias parhaan ystäväni sukulainen, ja minä 17-vuotias opiskelija, joka ei ollut koskaan seurustellut.
Illalla muistan miettineeni, että voisinko soittaa Mikaelille ja pyytää häntä elokuviin tms. mutta pelkäsin liikaa kaikkea, sekä kieltävää että myöntävää vastausta. Samassa hän soitti minulle, kiitti vielä korusta ja lopulta kysyi ääni väristen, olisiko mitenkään mahdollista, että kun rupattelumme jäi ikään kuin kesken siellä teatterilla, voisimme mennä jokin päivä illalliselle jatkamaan siitä mihin se jäi. No, vastaus oli yllätys, yllätys, kyllä, ja niin menimme seuraavana viikonloppuna ravintolaan syömään, sitten muutaman kerran lenkille yhdessä ja pari kertaa hän teki ruokaa asunnollaan, jonka jälkeen minä tein sen toisen ratkaisevan askeleen ja kerroin ajatuksistani häntä kohtaan. Siitä se sitten lähti. Myöhemmin selvisi myös että Mikaelin isoisoisä ja minun isoisoisäni olivat maailmanmatkaajia ja parhaita ystäviä, joista toinen perusti museon matkoillaan keräämilleen aarteille ja toinen testamenttasi kuolemansa jälkeen kaikki ararvotavaransa (näiltä kaksikon matkoilta) tälle museolle, joka on tänä päivänä vielä pystyssä.
Sekä minun että Mikaelin suvut inhosivat suhdettamme ja sanoivat sen kestävän pari kuukautta, no, siinä olivat onneksi väärässä. Nykyisin kaikki paria jääräpäätä lukuunottamatta ovat joko hyväksyneet suhteemme tai jopa iloisia siitä. Ja se samperin ruma taulukin roikkuu tuossa seinällämme.
Johan oli stoori.
ssss kirjoitti:
Jopas olette upanneet vanhan ketjun! Anyway, kimalle on kiva, mutta ei kiitos alastomuuteen yhdistettynä! Pidän näistä:
http://kuvapilvi.fi/k/yoFd.jpg
Läpinäkyvyys tosiaan erikseen ja sitäkin hyvällä maulla!
http://4.bp.blogspot.com/-jUJKugmCnIQ/ThWdaL5Ra8I/AAAAAAAAH8M/FtOvzS1a2…
Suosikkini Rihannalta! 💕
http://www.wmagazine.com/wp-content/uploads/2015/10/Rihanna-760x1140.jpg
http://i2.cdn.turner.com/cnnnext/dam/assets/150208203634-46-grammys-red…
Alimmainen oli upea, toiseksi viimeinenkin olisi mutta siinä on vähän liikaa kaikkea.
Pyöreä kroppa ja hyvännäköiset rinnat