pulu

Minä en ole siinä onnistunut, 6 tuntia kestän heräämisen jälkeen ilman mutta sitten on pakko saada lääkeannos. No, meneehän se näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä taas nähtiin miksi lapsille ei pitäisi antaa älypuhelinta. Nyt vahinko on jo tapahtunut. Kuulostaa kamalalta, että 13-vuotias arvostaa puhelintaan enemmän kuin ulkomaanmatkaa, eikä halua ulkomailla poistua hotellista - itse en tuon ikäisenä edes päässyt matkoille. Lapsi kuulostaa kakaralta, joka tajua minkään arvoa.

No, on hivenen  ymmärrettävä nuoriakin. Tosin asian olisi varmaan voinut hoitaa muullakin tapaa, tai ainakin päästä jonkinlaiseen win-win-tilanteeseen. Nuoruuteen kuuluu (johtuu osin aivojen kehittymättömyydestä) ehdottomuus, yhden asian yleistäminen maailman tärkeimmäksi, dramaattisuus, minä-keskeisyys jne.

Yli vuosikymmen sitten, ennen älypuhelinten suosion suurta kasvua, oli Aasian-lomamatkalla 14-vuotias tyttö, joka oli isovanhempiensa matkassa. Tyttö ärisi koko matkan ajan, eikä suostunut menemään mihinkään  muuhun paikkaan kuin Mäkkäriin. Siinä sitten koko matkaseurue sai seurata matkan piloille menemistä isovanhempien kannalta. Kiittämätön ja kamala ja huonosti kasvatettu! sanoi moni.

No, nyt tuo huonosti kasvatettu neitokainen valmistuu lääkäriksi ja voi olla, että jokunen tuon matkaseurueenkin vanhenevista jäsenistä käy hänen vastaanotollaan.

 

Nyt meni tarinan opetus vähän ohi, siis vaikka et söisi lomalla mitään muuta kuin mäkkäriroskaa ja nolaat isovanhempasi, sinusta voi tulla lääkäri?

15vpoika kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lista, yhtä on mahdoton valita: Terminator 2, Scarface, Hell Raiser, Donnie Brasco, Viha, Hohto, Painajainen Elm Streetillä, 8mile, Crow, Ace Ventura 1&2, Hyvät Pahat ja Rumat, Alien, Batman Begins, Kirjeitä Iwo Jimalta, Mafiaveljet, Eddie Murphy Lavalla, Yön Ritari, Yön Ritarin Paluu, Gran Torino.

-Arska

Oot laittanu listalle dark knight rises muttet pelkkää dark knightia.?

Ei näin...

Tuossahan tuo lukee, Yön ritari ja heti perään Yön ritarin paluu.

Isku Mogadishuun, Whiplash, Taru Sormusten herrasta-trilogia, American Beauty, Yön ritari ja Yön ritarin paluu, Alastomana susien keskellä, Hobitti-trilogia (leikkaamattomana), Havukka-ahon ajattelija, Titanic, Mulan (Disney), Hachiko, Castaway, Koskemattomat, Mielensäpahoittaja, Piin elämä, Mad Max Fury Road, Jäniksen vuosi, siinä ensimmäiset mieleen tulleet elokuvat joita voisin katsoa uudestaan ja uudestaan. Sinänsä hassua että vaikka katselen paljon draamaelokuvia ja suosin pienen budjetin tuotoksia, listani koostuu pääosin Hollywood-elokuvista, mutta mitäpä tuo haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nyt ilmeisesti olette päättäneet että olen maailman huonoin äiti, niin juurihan yritän keksiä sopivaa rangaistusta loman pilaamisesta. Viikko ilman älypuhelinta voisi mielestäni tehdä hyvää. Hoitaisi eläimiä ja muita tilan töitä ja olisi mummulleen apuna siivouksessa ja ruuanlaitossa.

Ap

Teinipä kokee asian näin: jo loma oli rangaistus (ei kännykkää, ero kavereista) ja nyt hän saa kotiin tultuaan vielä toisen rangaistuksen (taaskaan ei kännykkää, ero kavereista). Voi olla, ettei luottamusta vanhempien suuntaan kauheasti heru tämän jälkeen, toivottavasti saatte homman toimimaan.

Juuri näin. Ja täytyy sanoa, että itsekin 42veenä ketuttaisi suunnattomasti jos olisin unohtanut kännykän kotiin viikon matkalle. Ap nyt voi miettiä asiaa näin. Hänelle hänen miehensä ja perheensä on luultavasti elämässä tärkeimmät ihmiset. Teinillä taas ihan luonnollisesti tuossa iässä kaverit. Miltäpä ap:sta tuntuisi jos olisi matkalla eikä saisi viikkoon mitenkään yhteyttä mieheensä ja lapsiinsa? Tulisiko ikävä yhtään? Ketuttaisiko unohdus? No ihan varmasti. Katsopa ap vähän peiliin tässä. On helppo valittaa teinin käytöksestä mutta mitäpä jos itse olisit tilanteessa jossa et saa millään yhteyttä viikkoon elämäsi tärkeimpiin ihmisiin.

Voi hyvät ihmiset. Minä olen 21-vuotias ja kun lapsena menimme lomalle, ne kaverit jäivät Suomeen eikä yhteyttä pidetty yhtään millään välineellä, koska soittaminen maksoi paljon, postikortti lähetettiin ja sekin saapui viikko sen jälkeen kun olimme palanneet Suomeen. Jos ei pysty olemaan somesta tai kavereista erossa viikon kestävän, mahtavan, ilmaisen ulkomaanreissun ajan, voi sanoa itseään 100 % someriippuvaiseksi. Hankkikoot elämän, siis oikean, ei sellaista, joka on mahdollinen vain snapchatin, selfieiden ja whatsappin avulla.