pulu
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Sen voi nostaa kaapista tilaa viemästä pöydälle ja laittaa siihen kukkia.
Hyvä idea, mutta meillä ei ole kuin tuo yksi pieni, pyöreä pöytä ja siihen se ei mahdu.
Vierailija kirjoitti:
pulutossu kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
WraithTodd kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Mitenköhän tää ny si virallisesti menee, mutta itse koen "kotitavarat" yhteisiksi riippumatta niiden alkuperästä. Olisi outoa ajatella, että myisin astiastoni, ihan vain koska voin. Ja erotilanteessa kaikki menee puoliksi? Vaatteet, kosmetiikka jne. taidetaan laskea henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ihan aina.
Kyllä se olisi minun mielestäni melko outoa antaa puolisolleni erotessamme aikoinaan rippilahjaksi saamastani astiastosta puolet, mutta on toki aina mielenkiintoista kuulla eriäviä mielipiteitä, siksi tänne kirjoitinkin. Ja lisään vielä että me emme tosiaan ole vielä naimisissa, kyseessä on avopuoliso.-Ap
Meillä menee ainakin niin, että talousjutut, huonekalut ynnä muut on nyt yhteisiä. Jos kuitenkin ero tulisi, niin me tiedämme kumpi "oikeasti" omistaa mitäkin ja sen mukaan menisi jako.
Eli vaikka meilläkin on mun astiasto, niin en voisi myydä sitä nyt ilman puolisoni lupaa, mutta jos eroaisimme, olisi itsestäänselvää, että se olisi mun.
Tuon ymmärrän kyllä, koska puolisosi käyttää niitä astioita ja ilman niitä teillä ei ole ruokailutarvikkeita, mutta kun tässä on kyseessä tavara jonka olemassaoloa puolisoni ei ole edes muistanut vuosiin ennen kuin nyt otin sen kaapista esille.
Vierailija kirjoitti:
Sinunhan kulho se tietysti on. Sanoisin kuitenkin että kulhosta "käytettynä" saatu raha ei ole välttämättä puolison mielipahan/mahdollisen pienen toran arvoinen asia. Et välttämättä saa tuosta niin paljon kuin olet ajatellut saavasi. Saatat tienata enemmän kirppispöydällä johon laitat nuorekkaita vaatteita.
Olen ajatellut että saisin tuosta 30-50 euroa hyvällä säkällä, se on paljon rahaa minulle joka olen käytännössä täysin rahaton. Tähän mennessä olen myynyt ilmaisilla kesätoreilla jo kaiken; vaatteet (vain välttämättömät ja paikatut olen säästänyt), kaikki koruni ja maalaustarvikkeet, kirjat, DVD:t, elektroniikan kuten soittimen ja TV:n, pelit ja maljakot.
Nannamanna kirjoitti:
WraithTodd kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Mitenköhän tää ny si virallisesti menee, mutta itse koen "kotitavarat" yhteisiksi riippumatta niiden alkuperästä. Olisi outoa ajatella, että myisin astiastoni, ihan vain koska voin. Ja erotilanteessa kaikki menee puoliksi? Vaatteet, kosmetiikka jne. taidetaan laskea henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ihan aina.
Kyllä se olisi minun mielestäni melko outoa antaa puolisolleni erotessamme aikoinaan rippilahjaksi saamastani astiastosta puolet, mutta on toki aina mielenkiintoista kuulla eriäviä mielipiteitä, siksi tänne kirjoitinkin. Ja lisään vielä että me emme tosiaan ole vielä naimisissa, kyseessä on avopuoliso.-Ap
Myönnän sen kyllä ihan täysin, puolisoni joutui jäämään nuorena pois töistä eikä hänen eläkkeensä tietenkään ollut ehtinyt kertyä suureksi. Se on yksi lisäsyy sille, että haluan opiskella hyvän ammatin, koska hänen kuukausitulonsa eivät tule todennäköisesti koskaan tuosta yhdestä tonnista kohoamaan.