pulu

Pariisissa sain melkein sydärin kun yksi pikimusta, aikuinen iso mies tarttui minua kädestä Eiffel-tornin lähellä ja puristaen sitä todella lujaa, veti minut lähemmäs neljää muuta kaveriaan. Heillä oli jotain ihmeellisiä muovirannekkeita, joita tekivät ihmisille maksusta. Sanoin monta kertaa "No, no!" ja vedin oikeasti kaikin voimin kättäni irti, mutta mies vain raahasi minua lähemmäs, yksi niistä hyypiöistä tuli asettamaan jotain kangasta ranteeseeni ja yhä vain tuo minuun tarttunut äijä piti minusta kiinni, vaikka riuhdoin itseäni pois. Aloin huutaa apua, jolloin mies päästi irti nauraen. Minä pingoin pois ja lujaa.

Näitä kaupustelijoita, jotka myyvät kaikkea Eiffel-krääsää, rannekkeita yms. riittää joka puolella Pariisin nähtävyyksiä, erityisesti he hakeutuvat jonojen luokse missä ihmiset eivät pääse pakoon ja kiinnittyvät iholle. Tosi ahdistavaa.

Tosi kiva idea, jos tekisin tuon omalle miehelleni niin hän kysyisi onko tämä vitsi, missä oikea lahja on :D Materialisti mikä materialisti.

Äitini antoi minulle liput Saara Aallon Hartwall-areenan keikalle huhtikuuhun, Torni-hotelliin yön mieheni kanssa, 100 euron lahjakortin Indiskaan ja 2 Wallilan pyyhettä. Mieheltäni, sedältäni ja isovanhemmiltani saan huomenna joulupäivällisellä vielä lahjoja, kyllä nyt on oltu taas kilttejä :)

pulutossu kirjoitti:

Ilmavaivoja, vatsakipua ja kiristäviä vaatteita.

En yleensä kysele peukkujen perään mutta nyt on pakko, eikö muka muita ylipainoisia pieretä, satu vatsaan tai vaatteet kiristä vai mikä teitä miinustajia mättää? :D

Minä juhlin kristillistä joulua vaikka Jeesuksen suhteen minulla onkin etsikkoaikani. Joulupukki tuntui minusta jo lapsena aika pöljältä jutulta enkä jotenkin ole aikuisenakaan innostunut tontuista, korvatunturista ja lahjoja kilteille, risuja tuhmille jakavasta pukista. :D