pulu
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Ulkoisesti:
Huolitellut hiukset. Exäni piti huolta hiuksistaan käymällä kuukausittain turkkilaisella kampaajalla, käyttämällä kampaamotason hiustuotteita ja laittamalla hiukset hitusella geelillä kuosiin. Myös muuta karvoitustaan siisti säännöllisesti. Se oli todella vetoavaa. Myös ihonhoito ja kehon hyvinvoinnista huolehtiminen nostaa miehen vetovoimaa.
Korujen käyttö. Miehen omaan tyyliin sopivat korut maltillisella käytöllä on mielestäni seksikästä ja tuo esiin miehen identiteettiä.
Tuoksu. Kun miehellä on hieman kaulan/niskan alueella hyvän tuoksuista hajuvettä, huomaan sen vaikuttavan heti positiviisesti ajatuksiini. Sen sijaan voimakkaat deodorantit eivät oikein vetoa, saati tunkkaiset ja liian tujusti ruiskutellut tuoksut.
Muut asiat:
Ajotaito. Huomaan itsestäni, että minuun vetoaa todella paljon hyvät ajotaidot. Kun mies on liikenteessä varma kuski, joka on koko ajan kartalla, hallitsee auton käytön erinomaisesti, tuntee säännöt täysin ja noudattaa niitä sekä on vielä kaiken lisäksi rento ajaessaan, olen myyty. Tässäkin kohtaa eräs existäni on esimerkkinä: hän oli liikenneopettajani ja seurustelun alettua en koskaan kyllästynyt ihailemaan hänen ajotaitojaan.
Intohimo työhön tai harrastukseen. Kunnioitan kaikkia, jotka osaavat jonkun taidon todella hyvin ja haluaa yhä kehittää itseään siinä. Oli se sitten automekaanikon, kirjastonhoitajan, hierojan, poliisin tai mansikkatilallisen työtä tai pienoismallien tekemistä, pianon soittamista, painonnostoa, suunnistamista tai taiteen keräilyä.
Herrasmiesmäisyys. Tämä toki koskee molempia sukupuolia, mutta kohteliaisuus ja huomaavaisuus vetoaa minuun joka ikinen kerta. Klassikkoesimerkki: treffeillä olemme ravintolassa, olen valmis maksamaan oman osuuteni tai kutsun itse esittäessä molempien, mutta jos treffikumppani vaatii maksaa molemmat, koska haluaa olla kohtelias, pidän sitä erittäin vetoavana. Oven avaaminen, kauppakassien kantaminen, asiallisten sanojen käyttäminen (esim. ei puhu naisista alatyylisesti muijina tai ämminä), seksissä halu antaa naiselle orgasmi, kaikenlainen sellainen huomaavaisuus ja toisen ajatteleminen on todella ihana ominaisuus ihmisessä kuin ihmisessä.
Korut ja hajuvedet miehellä? Ei heteropiireissä. Harva nainen tykkää liian sliipatusta miehestä, ja autoa nyt osaa kaikki normaalit ajaa.
Äläs nyt, omassa ystäväpiirissäni näitä ainakin arvostetaan. Eivät korut tarkoita mitään kultarenkaita ja helmikaulakoruja, tai hajuvedet Escadan makeaa eksotiikkaa, vaan ihan miehen tyyliin sopivia, ihan maskuliinisiakin koruja ja tuoksuja on olemassa. Ja ne ovat tosi jees!
Autolla ajamisen osaamisesta sen sijaan en olisi niinkään varma. Sellaista pelleilyä ja mokailua näkee liikenteessä, että todellinen ajotaito sytyttää.
Ulkoisesti:
Huolitellut hiukset. Exäni piti huolta hiuksistaan käymällä kuukausittain turkkilaisella kampaajalla, käyttämällä kampaamotason hiustuotteita ja laittamalla hiukset hitusella geelillä kuosiin. Myös muuta karvoitustaan siisti säännöllisesti. Se oli todella vetoavaa. Myös ihonhoito ja kehon hyvinvoinnista huolehtiminen nostaa miehen vetovoimaa.
Korujen käyttö. Miehen omaan tyyliin sopivat korut maltillisella käytöllä on mielestäni seksikästä ja tuo esiin miehen identiteettiä.
Tuoksu. Kun miehellä on hieman kaulan/niskan alueella hyvän tuoksuista hajuvettä, huomaan sen vaikuttavan heti positiviisesti ajatuksiini. Sen sijaan voimakkaat deodorantit eivät oikein vetoa, saati tunkkaiset ja liian tujusti ruiskutellut tuoksut.
Muut asiat:
Ajotaito. Huomaan itsestäni, että minuun vetoaa todella paljon hyvät ajotaidot. Kun mies on liikenteessä varma kuski, joka on koko ajan kartalla, hallitsee auton käytön erinomaisesti, tuntee säännöt täysin ja noudattaa niitä sekä on vielä kaiken lisäksi rento ajaessaan, olen myyty. Tässäkin kohtaa eräs existäni on esimerkkinä: hän oli liikenneopettajani ja seurustelun alettua en koskaan kyllästynyt ihailemaan hänen ajotaitojaan.
Intohimo työhön tai harrastukseen. Kunnioitan kaikkia, jotka osaavat jonkun taidon todella hyvin ja haluaa yhä kehittää itseään siinä. Oli se sitten automekaanikon, kirjastonhoitajan, hierojan, poliisin tai mansikkatilallisen työtä tai pienoismallien tekemistä, pianon soittamista, painonnostoa, suunnistamista tai taiteen keräilyä.
Herrasmiesmäisyys. Tämä toki koskee molempia sukupuolia, mutta kohteliaisuus ja huomaavaisuus vetoaa minuun joka ikinen kerta. Klassikkoesimerkki: treffeillä olemme ravintolassa, olen valmis maksamaan oman osuuteni tai kutsun itse esittäessä molempien, mutta jos treffikumppani vaatii maksaa molemmat, koska haluaa olla kohtelias, pidän sitä erittäin vetoavana. Oven avaaminen, kauppakassien kantaminen, asiallisten sanojen käyttäminen (esim. ei puhu naisista alatyylisesti muijina tai ämminä), seksissä halu antaa naiselle orgasmi, kaikenlainen sellainen huomaavaisuus ja toisen ajatteleminen on todella ihana ominaisuus ihmisessä kuin ihmisessä.
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Ymmärrän, että se voi tuntua pelkältä resurssien tuhlaamiselta ja perheen kiusaamiselta, että jokainen lasu-ilmoitus selvitetään vanhempien kanssa, mutta sille on täysin looginen selitys: tällä tavalla ei tule työntekijäkohtaisia arviointivirheitä siitä, että pelkän ilmoituksen perusteella kaikki olisi ihan okei, vaikka ei olisikaan. Lähihistoriassamme on surullisia tapauksia siitä, kun sosiaalityö on tehnyt tällaisen virhearvion, ja sen vuoksi käytäntö on tämä. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista saati kiusaamistavoitteista.
Tuolla joku puhui lastensuojelun olevan lähestulkoon piru itse. Voi totta kai olla, että hänelle on sattunut mätämunia, mutta toivon todella, että ihmiset ymmärtäisivät tämän: sosionomit ja sosiaalityöntekijät eivät ole etsimässä kodistanne vikoja, kiusaamassa ja häiritsemässä teitä ilkeyttään, luokittelemassa tai arvostelemassa teitä tai pyrkimässä viemään teidän lapsianne pois. Ap:n tapauksessa uskon puhelun riittävän. Keskustelut kotona ja tilanteen päivittäminen ei myöskään ole arvostelua tai vikojen etsimistä; se on sen varmistamista, että lapsi saa elää turvallista lapsuutta. Emme katso sitä, onko tiskit tiskattu tai jääkaapissa pelkkää terveellistä ruokaa tai uusimmat lelut lattialla. Katsomme, onko lapselle ravintoa ja elääkö hän inhimillisessä, suojaisassa ympäristössä.
Lastensuojelu on niin rankka, kiireinen ja huonopalkkainen työ, että tällä alalla ei pysytä kuin sydämen halusta. Motiivina tälle kaikelle työlle on lasten hyvinvointi. Se on ykkösasia, eikä mikään koskaan voi yltää sen lähelle. Ja toisin kuin moni luulee, lapset pyritään pitämään mahdollisimman pitkään oman perheensä luona, koska sen tiedetään olevan lapsen kehitykselle se paras paikka. Jos kuitenkin kodissa on tilanne, jonka takia lasten on hyvä olla jonkin aikaa tai sitten paljon harvinaisemmissa tapauksissa pysyvästi toisessa kodissa, siihen tarjotaan mahdollisuus. Äärimmäisen harvoin lapsi joudutaan väkisin viemään, ja tällöin on jo kyse esimerkiksi jatkuva voimakkaiden päihteiden vaikutuksen alaisena oleva ja lapsensa hengenvaarallisiin tilanteisiin asettava yh-vanhempi, joka ei osoita minkäänlaista halua päästä riippuvuudesta irti. Tällöinkään ei lasta vain isketä laitokseen, vaan pyritään löytämään lähisuvusta sijaishuoltaja, eikä sekään ole ikuinen ratkaisu, vaan tilannetta seurataan koko ajan.
On todella sääli, että yhä 2021 monet kuvittelevat lastensuojelun olevan joko turhanpäiväistä asuntoesittelyä kukkahattutädeille tai kylmäveristen raakalaisten suorittamaa lapsenriistoa.[/quote
4000-4500 palkka en nyt puhuisi köyhyysloukusta
Kukahan moista palkkaa saa lastensuojelussa? Heitetään tuosta summasta 2000 euroa pois niin aletaan olla vähän lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Ymmärrän, että se voi tuntua pelkältä resurssien tuhlaamiselta ja perheen kiusaamiselta, että jokainen lasu-ilmoitus selvitetään vanhempien kanssa, mutta sille on täysin looginen selitys: tällä tavalla ei tule työntekijäkohtaisia arviointivirheitä siitä, että pelkän ilmoituksen perusteella kaikki olisi ihan okei, vaikka ei olisikaan. Lähihistoriassamme on surullisia tapauksia siitä, kun sosiaalityö on tehnyt tällaisen virhearvion, ja sen vuoksi käytäntö on tämä. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista saati kiusaamistavoitteista.
Tuolla joku puhui lastensuojelun olevan lähestulkoon piru itse. Voi totta kai olla, että hänelle on sattunut mätämunia, mutta toivon todella, että ihmiset ymmärtäisivät tämän: sosionomit ja sosiaalityöntekijät eivät ole etsimässä kodistanne vikoja, kiusaamassa ja häiritsemässä teitä ilkeyttään, luokittelemassa tai arvostelemassa teitä tai pyrkimässä viemään teidän lapsianne pois. Ap:n tapauksessa uskon puhelun riittävän. Keskustelut kotona ja tilanteen päivittäminen ei myöskään ole arvostelua tai vikojen etsimistä; se on sen varmistamista, että lapsi saa elää turvallista lapsuutta. Emme katso sitä, onko tiskit tiskattu tai jääkaapissa pelkkää terveellistä ruokaa tai uusimmat lelut lattialla. Katsomme, onko lapselle ravintoa ja elääkö hän inhimillisessä, suojaisassa ympäristössä.
Lastensuojelu on niin rankka, kiireinen ja huonopalkkainen työ, että tällä alalla ei pysytä kuin sydämen halusta. Motiivina tälle kaikelle työlle on lasten hyvinvointi. Se on ykkösasia, eikä mikään koskaan voi yltää sen lähelle. Ja toisin kuin moni luulee, lapset pyritään pitämään mahdollisimman pitkään oman perheensä luona, koska sen tiedetään olevan lapsen kehitykselle se paras paikka. Jos kuitenkin kodissa on tilanne, jonka takia lasten on hyvä olla jonkin aikaa tai sitten paljon harvinaisemmissa tapauksissa pysyvästi toisessa kodissa, siihen tarjotaan mahdollisuus. Äärimmäisen harvoin lapsi joudutaan väkisin viemään, ja tällöin on jo kyse esimerkiksi jatkuva voimakkaiden päihteiden vaikutuksen alaisena oleva ja lapsensa hengenvaarallisiin tilanteisiin asettava yh-vanhempi, joka ei osoita minkäänlaista halua päästä riippuvuudesta irti. Tällöinkään ei lasta vain isketä laitokseen, vaan pyritään löytämään lähisuvusta sijaishuoltaja, eikä sekään ole ikuinen ratkaisu, vaan tilannetta seurataan koko ajan.
On todella sääli, että yhä 2021 monet kuvittelevat lastensuojelun olevan joko turhanpäiväistä asuntoesittelyä kukkahattutädeille tai kylmäveristen raakalaisten suorittamaa lapsenriistoa.
Kirjoitat, että lasten hyvinvointi on ykkösasia, eikä mikään koskaan voi yltää sen lähelle. Eli vaikka kiusaisitte vanhempia kuinka paljon, sillä ei ole väliä, kunhan saatte uskoteltua itsellenne, että teette kaiken vain lapsen hyväksi?
En tiedä, mitä tarkoitat tuolla kiusaamisella, mutta kaiken toimintamme tarkoitus on se lapsen hyvinvointi. En tunnista omassa työskentelyssäni vanhempien kiusaamista, vaikka aivan varmasti valtaosaa ärsyttää ja jopa hermostuttaa yhteydenottoni.
Miksi hänen tarvitsisi ikääntyä arvokkaasti? Jos hän haluaa ikääntyä noin, niin ei se keneltäkään ole pois. Mielenkiintoinen ihminen.