Pohjusmarja
Seuratut keskustelut
Kommentit
Tällainen se-ja-tämä on vieraantunut luonnosta -luokittelu osoittaa minusta sitä että luonto nähdään vähän niin kuin jonain seinäkoristeena tai insta-stoorina. Että kun mennään sinne ja ihaillaan sitä juuri oikealla tavalla niin sitten se on legit luonnosta nauttimista.
Jos mielikuva luonnosta on nuo talvikokemukset, (jotka aloittajallekin btw ovat millään tavalla nautinnollisia ainoastaan "luonnosta vieraantuneiden" ihmiskeksintöjen kuten lämpimien teollisesti valmistettujen vaatteiden ansiosta, ja eikö olekin kiva palata tosiaankin sinne "ei-luonnoksi" ilmeisesti luokittelemaasi lämpöiseen taloon kävelyn päätteeksi), niin aika kapealta kuulostaa.
Me ihmiset tekemisinemme ja keksintöinemme ollaan osa luontoa myös! Ihmisen koskemattomassa luonnossa käyminen on todellisessa ihmiselämässä aikalailla kosmeettinen seikka siihen verrattuna, että se pohjautuu lähes täysin joka tapauksesssa siihen samaan ihmiselämään jota me kaikki eletään. Meille ihmisille se on luonnollista.
Jos pitää maalailla mielikuva jostain haudanhiljaisesta kävelyretkestä nuotiolle, missä kipinät (ihmisen sytyttämän tulen ilmeisesti siis kuitenkin luokittelet osaksi "oikeaa luontoa"? Kun on sentään niin vanha keksintö?) leijailevat kohti taivasta revontulien alla kokeakseen olevansa osa luontoa, niin se nyt on vähän kuin kävisi viikon motellireissulla Rodoksella ja kutsuisi itseään sen jälkeen kreikkalaiseksi.
En tiedä alkuperäistä keskustelua, jota on käyty siitä, että naisen ei tarvitse kuin olla, ja joku lähestyy. Onko tuollaisessa keskustelussa siis otettu vähän niinkuin ääriesimerkiksi että "vaikka laiturin nokassa nököttäisi..."?
No, olen minäkin (olen mies) sitä mieltä että naisille se ensikontaktin järjestyminen vaatii todella paljon vähemmän omaa aktiivisuutta kuin miehille. Keskimäärin. Toki varmasti on naisia joita ei usein lähestytä ja miehiä joita usein lähestytään. Syyt voivat olla sekä viehättävyydessä että vaikutelman sosiaalisuudessa. Esimerkiksi: minä sain nuorena kuulla paljon positiivista kommenttia ulkonäöstäni (siis myös likimain ylistävää kommenttia), mutta silti minua lähestyttiin yöelämässä (tai muuallakaan) aika vähän. Oletan että syynä oli se, että saatoin antaa itsestäni epäsosiaalisen vaikutelman, ja sama varmaan koskee monia naisiakin, hyvän näköisiäkin.
Mutta laiturin nokka. Jos olisin liikkeellä vähän sillä mielellä, että lähestynpä viehättävää naista sellaisen bongatessani, niin aika lailla vihonviimeisenä valitsisin naisen joka on yksin laiturilla. Jotenkin tuollainen paikan valinta tuntuisi minulta niin selkeältä viestiltä halusta olla yksin. En tekisi asiasta varmaksi olettamaani päätelmää mutta näkisin sen kuitenkin selkeänä mahdollisuutena ja tuntuisi varmaan että saattaisi tulla vähän tyhmä olo jos nainen reagoisikin lähestymiseeni niin, että ""näytinkö muka siltä että odotan jotain miestä siihen pyörimään?""
Mutta jos nainen osoittaa paikan valinnallaan olevansa ikään kuin mukana jossain sosiaalisessa tilanteessa (kuten baari-illassa, paremman puutteessa), eikä olemuksellaan näytä haluavan ennaltaehkäistä jutteluyrityksiä, niin ei varmaan kovin monen tarvitse ainakaan vuodesta toiseen yksin istuskella...?
Jos on menty laiturille vähän sillä mielellä, että noniin katsotaanpa vaan niin varmaan ei kukaan tule, niin olisiko mahdollista että ei-hyvän paikanvalinnan lisäksi tietty ynseys olisi saattanut olla naamallakin? Pelkkä ympärilleen katselukaan kun ei vielä sitä tarkoita, etteikö olemuksesta huokuisi tiettyä varautuneisuutta tai omissa murheissa kiristelyä. Mutta en tiedä niin en niin väitä, kunhan arvailen mahdollisuuksia.
Juustonaksut maistui ennen juustolta, voipopcornit voilta. Ei enää. Aakkosissa muuttui jokin tärkeä asia joskus mutta en oikein muista enää tarkemmin.
Sinulta on mennyt ehkä ohi lapsilisän idea. Se ei ole vain se, että hätää kärsivät saavat lapsesi pysymään hengissä - se nimittäin varmistetaan ilman lapsilisääkin - vaan myös se, että se kannustaa tekemään lapsia.
Myös parempituloiset (keneksi heidät luokitteletkin) ovat usein järjestäneet myös menonsa niin että rahaa ei välttämättä jää nurkkiin pyörimään. Eli myös heille lapsilisä on lapsen tekemisen kannuste tietyllä tavalla. Se lisää syntyvyyttä ja turvaa kansantaloutemme tulevaisuutta.