Piukku

Tsemppiä uuteen kiertoon!

Täällä tuntuu nyt suunta menevän taaksepäin. Meillä on aika 14.12. sinne naistentautien polille ja sinne pitäis viedä siemennesteanalyysi tulokset mukana. Mun mies ei oo saanut aikaseksi käydä siinä, eikä varmaan menekään, vaikka alunperin lupasi. En tiiä mitä teen. Tuntuu niin pahalle, kun oon oottanut näitä tutkimuksia keväästä saakka!

Bluna, Tsemppiä vaikka uutiset eivät parhaimmat olleetkaan. Nii kuin on sanottu, onneksi lääketiede on todella kehittynyttä ja sillä saadaan ihmeitäkin aikaan.

Vauvahaaveilija, noista testeistä en osaa sanoa mitään. Meillä ne vasta edessäpäin.

Neiti kesäheinä, mulla ihan samoja fiiliksiä joulusta. Se on jotenkin niin perhekeskeistä aikaa, että väkisinkin näitä miettii. Viime jouluna oli vahva tunne, että jospa ensi jouluna meitä olisi neljä (tai ainakin kyydissä pienokainen), mutta eipä näy.. Ehkäpä ensi jouluna? ❤️

On: nyt on kierrossa taas semmonen seesteisempi vaihe, kp 8 ehkä, että ei niin syvissä vesissä olla. Toiveikkaana odottelen ovista ja sen jälkeistä aikaa :D pystyy pitämään raskaana oleviin ystäviin yhteyttä paremmin ym. Nää mielen koukerot on kyllä ihmeellisiä! Menkkapäivinä sitä vaan masentelee ja tulee ne kateus, katkeruus tuntemukset ja tunne ettei tuu mistään mitään ikinä, mutta lähempänä ovista herää se toiveikkuus.

Ootteko muut karsineet elämäntavat kuntoon jo nyt ihan kunnolla? Ei tupakkaa tai alkoholia ollenkaan? Ruokavalio/ruoka rytmi kunnossa? Jotain vitamiini-ja ravintolisistä jo lukikin ketjussa. Itse olen lähes saanut nuuskan lopetettua, menee 1-3 pss päivässä, muuten nikotiinikorvaustuotteita (ei niitäkään paljoa) ja yritän saada nuuskan kokonaan pois. Se pettymys vaan aina menkkojen alkaessa saa tunkemaan biittiä huuleen.. Tyhmää, tiedän. Alkon olen jättänyt lähes kokonaan. Punaviiniä lasi oviksen jälkeen ja silloin tällöin mieto olut (1kpl). Energiajuomat myös karsittu pois. Vitamiineista ym mulla käytössä ollut pitkään jo foolihappoa, rautalisä, d-vitamiini, sinkki, maca jauhe. Nyt ostin jotain greippimehua (Hyi, kun on pahaa!) Mies ei ole muuttanut tottumuksiaan sen kummemmin (nuuska, alko, vitskut).

Edit edelliseen! 1v9kk siis ekaa yritettiin, tuossa yllä tuli joku aivopieru :D Esikoinen sai alkunsa luomuna, mutta kävin silloinkin juttelemassa jo perheneuvolassa.

Moi! Tuunpa minäkin tänne kirjoittelemaan. Meillä tilanne semmoinen, että 9/19 poistettiin hormoonikierukka ja toinen lapsi ollut haaveissa (oli toki jo aiemmin, mutta piti opiskella loppuun ja tehdä vähän töitäkin! :D) enemmän ja vähemmän nyt reilun pari vuotta. Mä oon 32 ja mies 35. Perheneuvolaan otettu syksyllä yhteyttä ja alkukeskustelut käyty. Seuraavana olis käynti naistentautien puolille, jossa kai ultrataan mut ja suunnitellaan, et kuinka edetään. Miehen pitäisi ennen sitä käydä antamassa siemennestenäyte. Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset tutkimuksista ja hoidoista.. Tavallaan haluaisin tietää missä vika on, mutta toisaalta en halua tietää, jos vika on niin suuri, ettei voi hoidoillakaan tulla raskaaksi enää. Esikoinen on syntynyt 2015 9kk yrityksen jälkeen. Tää on henkisesti todella raskasta ja huomaan itsessäni katkeruutta/kateutta/itse inhoa kun kroppa ei toimi ja ympärillä tietenkin koko ajan vauvauutisia, mitkä tavallaan buustaakin itseä yrittämään vielä kovemmin, mutta sitten pettymys myös on suurempi kun mitään ei tapahdu.. Sori ekana tämmöinen valitusvirsi, tunteet hieman pinnassa taas tänään. Tsemppiä meille kaikille ❤️

Hups, siirrynpä siis sinne! Sori. Ja kiitos tsempeistä! :)